Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Missä menee raja puolison ryyppäämisellä? Mitä hyväksytte,missä kohtaan palaa käämit?
Tuurijuopon (ex)vaimo
06.10.2018 |
En tiedä onko aiheesta keskusteltu täällä aiemmin ja nyt en jaksa lähteä etsimään mahdollista käytyä keskustelua 😞
Otsikissa onkin jo kysymys mitä mietin.
Mikä on normaalia alkoholin käyttöä parisuhteessa ja mikä ei? Mitä hyväksytte ja missä tulee raja vastaan puolison juomisessa?
Tilanne on se, että itse olen täysin väsynyt ja loppu puolison alkon käyttöön.
Hän on ennen tapaamistamme viettänyt lähes joka viikonloppu kavereidensa kanssa jätkien iltoja jotka on voinut venähtää kahteen iltaan ja lomien aikaan useampaankin iltaan.
Parisuhteen alussa tämä aiheutti riitaa, koska itselle on aina riittänyt yksi ilta juomiseen,jos viihteellä on oltu.
Välissä oli rauhallisempaa puolison juomisen suhteen,mutta nyt homma on taas lipsumassa mikä mielestäni on huonompi homma, koska ei tässä enää nuoria olla ja menemisten pitäisi olla menty suurimmalta osin ja koska puhe on ollut myös lapsen yrittämisestä (meillä ei ole vielä lapsia).
Eilen olimme tuttavien kanssa ulkona syömässä ja sen jälkeen lasillisilla.
Itse tulin taksilla kotiin,mutta mies on vielä reissussaan. Lähti kaverinsa kanssa jatkamaan iltaa kaverin kotiin ja sovimme, että kotiin tulee aamuyöstä viimeistään.
Eipä ole tullut,siellä on edelleen tuhannen kännissä kun soitin ja soittaa suutaan kun kysyn kotiin tulosta 😡 Tälle päivälle olisi ollut yhteisiä suunnitelmia kotona, mutta mies taisi jälleen valita kakkospäivän ryyppäämisen sovitun sijaan.
En ole mikään nipottaja, mutta ongelma on se, että näin käy joka kerta jos olemme jonkun tuttava pariskunnan kanssa ulkona tai käymässä iltaa viettäen. Ongelma on se, että mies lupaa ja vannoo yhden illan riittävän juomiseen ja seurusteluun, mutta kun ilta tulee niin se jatkuu koko seuraavan päivän ja miehen sanaan ja lupauksiin ei ole mitään luottamista ja hän ei ymmärrä tämän (luottamuksen puutteen) olevan iso asia tässä!
Hän ei ymmärrä että hänen puheensa on menettänyt merkityksen ja en voi luottaa yhteenkään hänen "lupaukseen".
Mun maailmaa ei kaada se jos joskus menee kavereidensa kanssa ja jos joskus olisi vähän niinkuin yhdessä sovittu, että se ilta saattaakin olla kaksi iltaa.
Mutta mua haittaa se jos lähtiissä sanoo olevansa kotona silloin ja silloin ja sitten ei olekkaan kotona ja taustalla on jotain yhteistä sovittua tekemistä sille seuraavalle päivälle eli sanaan ei voi luottaa 😞
Onko muilla tämmöistä? Jos on tai on ollut, niin millä helvetillä tämän saa loppumaan? Onko parempi siirtää eron pohdinta käytäntöön ja lähteä tästä? Oon niin väsynyt kun näiden miehen tyhjien lupausten ja rillutteluputkien vuoksi on monet suunnitelmat peruuntuneet... on jäänyt leffalippuja käyttämättä, ravintolan pöytävarauksia oon perunut ja ilkeintä on se,että oon joutunut vieraiden kyläilyjä perumaan verukkeita keksien koska isäntä ei ole kotona ja jos vieraita tulisi kylään niin isäntä saattaisi pian juuri silloin pöllähtää kotiin oksennukset rinnoilla sammumispisteessä 😡😞
Kommentit (45)
Ero. Äläkä edes ajattele lasta juopon kanssa. Toisaalta hyvä, että todellinen karva on selvillä jo etukäteen.
Eteenpäin, maailma on miehiä puolillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on alkoholisti. Ero on ainoa ratkaisu.
Pahoittelen mutta ero. Ei tuo tule muuttumaan. En ainakaan itse pystyisi elämään miehen kanssa johon en luota ollenkaan. Ja sun mieheen ei selvästi voi luottaa.
Ainakaan se ei ikinä tuosta paremmaksi muutu. Joko ero tai opettelet sietämään koko ajan pahenevaa alkoholismia. Jatkossa opi että you get what you see. Mies oli jo alussa alkkis, ja silti aloit suhteeseen - miksi ihmeessä??
Ps. Älä koskaan ikinä milloinkaan peittele toisen juomista.
Jos luottamus on mennyt ei suhde toimi, tai vaatii ainakin paljon työtä että luottamus saadaan palaamaan, kummankin on nähtävä vaivaa suhteen eteen ja sitouduttava toimimaan niin että molempien on hyvä olla, jos tähän ei pystytä on ero järkevää, luultavasti se on edessä jokatapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero. Minun mies joi vähän eri tyylillä, katselin vuosia ja se lapsikin tuli tehtyä. Tissutteli arkisin, viikonloppuin enemmän ja lopulta oli vauvan kanssa kaksinkin juonut känniin. Tyhmä olin, ei alkoholisti muutu.
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan se ei ikinä tuosta paremmaksi muutu. Joko ero tai opettelet sietämään koko ajan pahenevaa alkoholismia. Jatkossa opi että you get what you see. Mies oli jo alussa alkkis, ja silti aloit suhteeseen - miksi ihmeessä??
Ps. Älä koskaan ikinä milloinkaan peittele toisen juomista.
En ole ap mutta vastaan tähän. Etkö ole koskaan rakastunut niin tulenpalavasti että katsot toista vaaleanpunaisten lasien läpi? Mikään ei ärsytä ja jos joku mietityttää, se siirretään taka-alalle koska toinen on niin ihana. Ja kyllähän se tuosta rauhoittuu, eikö. Näin se ihmismieli välillä toimii, valitettavasti.
Ap on nyt siinä vaiheessa että voi todeta ettei rauhoittunut vaan kusee luottamuksen jatkuvasti. Vaihtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kyllästyin, kun hame pissasta märkänä huojui kaupungin yössä.
Valehteleva alkkis. Älä suotta peittele miehen juomista vaan ihan reippaasti perut vierailukutsun kertoen että mies on häipynyt ryyppäämään.
Ja lähde vaan pois. Vieritä tuo raskas kivi sydämeltäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies etukäteen sanoisi, että juomiseen menee nyt sitten kaksi päivää ja pitäisi sanansa, niin sekö olisi hyvä? Silloinhan ei olisi sitä luottamusongelmaa, mistä valitat.
Se loppui eroamalla. Halusin muutenkin sellaisen tylsän alkottiman kodin, jossa alkoholinkäyttö olisi vain satunnaisia hetkiä varten. Nyt kun olen ollut sinkkuna vuosikausia, olen täysraitis ja nautin siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ero. Minun mies joi vähän eri tyylillä, katselin vuosia ja se lapsikin tuli tehtyä. Tissutteli arkisin, viikonloppuin enemmän ja lopulta oli vauvan kanssa kaksinkin juonut känniin. Tyhmä olin, ei alkoholisti muutu.
Meillä ei tissutellut arkena, mutta viikonloppukaljat oli saatava, koska työviikon jälkeen piti nollata...ja siivouskaljat ja asennuskaljat oli oltava, siis kaljamotivaattori arkeen. Väsyin sitten juuri niihin tuhansiin petettyihin lupauksiin ja ainaiseen viikonlopun pikkupöhnään tai krapulassa kuorsaukseen. Väkeviä ei tuolloin juonut, koska ne olivat aina rähinäviinaa.
Meilläkin on (lähes aikuinen) lapsi, joten ollaan oltu pakostakin tekemisissä. Vajaat parikymmentä vuotta myöhemmin harrastukset näkee naamasta, pöhö on jo pysyvä. Nykyään juo myös väkeviä ja rähjää toisen kierroksen lapsilleen. Luottotiedot menneet jo aikoja sitten, töitä ei ole. Isän osansa on tuon meidän yhteisen osalta hoitanut mitenkuten. - Avioiduin uudelleen miehen kanssa, jolla ei ole ongelmia alkoholin kanssa. Välillä ihmettelen edelleen, mitä kaikkea sitä pitikään nuorena "normaalina".
2
Hyvä kysymys miksi aloitin suhteen.
Tavatessa mies oli todellinen herrasmies, sellainen jota en koskaan aiemmin ollut tavannut.
Kertoi harrastavansa liikuntaa, kalastusta ja metsästystä, vakkari työ hyvällä työnantajalla jne.
Aika pian selvisi ettei liikuntaa harrastanut tai siis että rajoittui pariin lenkkikertaan ennen tapaamistamme.
Metsälläkään ei ole eläessään käynyt kuin pari kertaa ja kalastusta kyllä harrastaa, mutta siihen liittyy aina se viina! Kalareissut viikonloppuisin ja joka kerta viinaa reissun perään 😡
Eli antoi ymmärtää olevansa muuta kuin on ja suhteen ihan alun pystyi olemaan kunnolla,mutta yhteenmuuton myötä asiat alkoivat paljastumaan ja nyt tässä viimeiset pari vuotta olen eroa pohtinut.
Lähimmät ystävät on erosta puhunut,kun tietävät tilanteen ja miten usein olen juuri näin lauantaisin ruuan tehnyt ja odottanut ja odottanut miestä kotiin syömään ja loppujenlopuksi työntänyt jäähtyneen ruuan jääkaappiin odottamaan ja itse itkenyt tilannetta ja yksinäisyyttä parisuhteessa ja miettinyt mikä kaikki voisi olla paremmin.
Tiedän siis etten ole onnellinen tässä, mutta lähinnä mietin kuinka normaalia ja yleistä tuollaiset parisuhteessa olevan miehen rillutteluputket on? Kun omien kavereiden miehet on ihan eri maata ja taasen miehen kavereilla tämä on normaalia... ne kaikki elää ja on niinkuin mieheni ja heillä jopa lapsia!
Minusta tämä ei ole normaalia, mutta välillä mietin että jos onkin? Jos vain itse olen elänyt ja kasvanut jossain säkissä ja olenkin tylsä ihminen joka joskus on yhtenä iltana viikonloppuna viihteellä tai tyytyy vain yhteen saunasiideriin 😐 ja tämänkin mitä nyt pohdin ääneen on turhaa,koska tiedän itse vastauksen, mutta olen vain niin äärettömän väsynyt tähän ettei ajatus enää kulje kunnolla 😞
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotan että lähdet nyt itse jonnekin päiväreissulle/ kaverille yökylään tai vanhemmillesi -ihan minne vasn mutta niin ettet ole kotona kun mies saapuu krapulaansa potemaan- Et vastaa puhelimen miehellesi; et selittele etkä pahoittele.
Ja alat valmistella eroa. Ei teatraalista draamakohtausta vaan hiljaisesti taustalla aloitat valmistelut. Ja kun kun kaikki on valmista, muutat pois ja toivotat alkoholistille hyvää elämää valitsemallaan polulla. Sinä et jää pullon rajoittamaan elämään.
Hei ap, sun ei tarvitse olla suhteessa keskiarvon mukaisesti. Vaikka 90% ihmisistä olisi tuollaisessa suhteessa, sinun ei tarvitse olla kun et kerran ole siinä onnellinen. Ihan sama mikä muissa suhteissa on ns normaalia ja hyväksyttyä, SINÄ määrität ITSE millaisessa suhteessa haluat elää.
Älä hyvä ihminen tuhlaa enää päivääkään tästä arvokkaasta elämästäsi alkoholistin kanssa!!
Tämä ei ole sun polku, lähde heti!!
Eroa. Alkoholismi pahenee, ellei mies itse tiedosta ongelmaansa, mitä tuskin tekee. Älä ainakaan lapsia tee tuohon katselemaan isänsä kännäystä.
Pistätte kantapäät vastakkain ja lähdette kävelemään eri suuntiin. Alkoholisti pettää aina - niin ihana kuin selvinpäin olisikin. Seurustelin samantyyppisen miehen kanssa kuin ap. Lupauksia lupausten perään. Aina sama pettymys. Itkin monesti. Ihana mies selvänä. Erosta on 20 vuotta. Stalkkasin ex:n FB profiilin vähän aikaa sitten. Kuvasta päätellen on edelleen sama ongelmakäyttäjä. Kiitin itseäni, että minulla oli rohkeus lähteä pois siitä suhteesta. Nyt rinnalla on mies, joka käyttää alkoholia samalla tavalla kuin minä eli todella harvoin. Ei tarvitse pelätä tai pettyä.
Kyllä tuo alkaa menemään jo alkoholismin puolelle, mikäli on vaikeuksia lopettaa juominen. Eli kun otetaan, niin otetaan kunnolla ja ryyppyputket venähtävät niin pitkälle kuin työpäivät sallivat.
Seuraava steppi voi olla jo se, että työpäivää ei nähdä tarpeeksi isona esteenä juomiselle.
Alue: Aihe vapaa
Ero.
Tässä maassa on kylliksi naisia jotka luottavat siihen että mies vielä muuttaa tapojaan sitten kun yhteenmuutto, avioliitto, lapsi, talopaketti, lapsi muuttaa kotoa, päästään eläkkeelle, kun lääkärikin sanoi...
Älä sinä enää ala sellaiseksi.
Suhteeseen kannattaa mennä sellaisen ihmisen kanssa jonka voi hyväksuä sellaisenaan. Ei ole miehellekään hyväksi olla sinun elämäsi jatkuva pettymys.