Lue keskustelun säännöt.
Parhaiden ihmissuhteittenne piirteitä?
01.10.2018 |
Nämä sinkkoset sun muut sanovat, että yksikin ihminen saattaa pelastaa kasvuikäisen lapsen myöhemmiltä ongelmilta. Hoksasin juuri, että myös aikuisena parhaissa läheisissäni on yhteisiä piirteitä niin hyvinä kuin huonoina aikoina.
Hyvät tyypit ovat olleet kiireettömiä. Sairaus, työttömyys ja eläkkeellä oleminen on joskus antanut tätä aikaa, jotkut ovat vain olleet kiireettömiä vaikka olisivat olleet samassa elämäntilanteessa kuin itse olen ollut.
Hyvät tyypit ovat iloinneet kun onnistun eivätkä ole jättäneet vastoinkäymisissä. Hyvät tyypit ovat olleet tavallisia, ei draamailijoita. Minäminä- eikä "tehotyyppejä" hyvissä ei ole ollut ainuttakaan. Lisäksi heistä kukaan ei ole käyttänyt minua egonsa pönkkänä.
Millaisia piirteitä on elämänne parhailla ihmisillä?
Kommentit (10)
Läsnäolo. Ei räplää kännyä tai lue sanomalehteä kun puhun.
Allekirjoitan tuon hyväksynnän sellaisena kuin olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovet usein itse oravanpyörästä pudonneita tai pudotettuja. Siksikin on aikaa.
Epäonni on kääntynyt tässä eduksi.
Kääntäen: täällä moni valittaa suhteiden viilenemistä. Mietin, ovatko katsoneet peiliin? Ap
Nosto.
Onko todellisuudessa vain muutama, jo mainitut 2-3 asiaa, jotka riittävät tekemään ihmissuhteesta hyvän? Haluaisin nimittäin oppia, ja sillä jäljelle jääneellä potentiaalilla, mitä vielä on (työkyvyttömänä), tehdä jonkun ihmisen elämästä parempaa.
En osa sanoa. Monesti ehkä aina kun keskustelee jonkun kanssa niin ikäänkuin aivot asettautuisivat ajattelemaan asioita molempien tahoilta. Varmasti kuvittelua paljon. Se on kyllä aika raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nosto.
Onko todellisuudessa vain muutama, jo mainitut 2-3 asiaa, jotka riittävät tekemään ihmissuhteesta hyvän? Haluaisin nimittäin oppia, ja sillä jäljelle jääneellä potentiaalilla, mitä vielä on (työkyvyttömänä), tehdä jonkun ihmisen elämästä parempaa.
On. Se on juuri sitä läsnäoloa ja hyväksymistä. Kuuntelet täysin, annat huomiota. Et tuomitse, et kritisoi. Yrität ymmärtää. Et neuvo kuin pyydettäessä.
Kolmen ällän sääntö:
Lämpö
Läsnäolon taito
Luotettavuus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osa sanoa. Monesti ehkä aina kun keskustelee jonkun kanssa niin ikäänkuin aivot asettautuisivat ajattelemaan asioita molempien tahoilta. Varmasti kuvittelua paljon. Se on kyllä aika raskasta.
Raskasta verrattuna mihin? Avaatko vähän?
Jos tarkoittaisit "raskasta verrattuna omalta kannaltani ajatteluun ", mikä tosiaan jää epäselväksi, ehkä kokemuksesi on täysin muu...Koen toisin: minusta pelkästään omissa ajatuksissa, omissa liemissä lilluminen on raskasta.
Toisen asemaan asettuminen on vähän kuin tekisi matkan. Ihmiset ovat minusta kiinnostavia.
Tietty jos toinen kommunikoi itselle epäselväst tai minä hänellei jne. se kontakti voi täysin epäonnistua, kaikki eivät sovi kaikkien kanssa yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nosto.
Onko todellisuudessa vain muutama, jo mainitut 2-3 asiaa, jotka riittävät tekemään ihmissuhteesta hyvän? Haluaisin nimittäin oppia, ja sillä jäljelle jääneellä potentiaalilla, mitä vielä on (työkyvyttömänä), tehdä jonkun ihmisen elämästä parempaa.
On. Se on juuri sitä läsnäoloa ja hyväksymistä. Kuuntelet täysin, annat huomiota. Et tuomitse, et kritisoi. Yrität ymmärtää. Et neuvo kuin pyydettäessä.
Kiitos tästä!
Ja kiitos myös kolmen L:n säännöstä!
Yksi riittää: hyväksyy sinut täysin sellaisena kuin olet. Ei tuomitse.