Lähteä vai jäädä?

Olemme seurustelleet avopuolisoni kanssa kolme vuotta, josta 1,5 vuotta saman katon alla. Olemme nuori aikuinen pariskunta. Mieheni on hyvin elämässä pärjäävä kunnollinen mies. Meillä on kuitenkin muutamia ongelmia, joihin kaipaisin mielipiteitä tai vertaistukea.

Ensimmäiseksi, olemme täysin eri maailmoista. Minä rakastan elämää, uusia kokemuksia, haaveilua ja spontaaniutta. Olen herkkä ja pohdiskeleva ja kaipaan juttuseuraa syvällisempiin pohdiskeluihini. Mieheni taas on varallisuus- ja koulutuskeskeinen ihminen, joka järkeilee lähestulkoon kaiken. Hänen elämässään tärkeimpiin asioihin lukeutuu raha ja arjen rutiinit. Lisäksi siisteys ja järjestelmällisyys näyttelevät isoa osaa arjessa, voidaan puhua jo melkeimpä perfektionismista. Eroavaisuudet ovat toki hyväksi, mutta tuhlaanko aikaani? Tykkäisin mm. keskustella mielenkiintoisista aiheista, mutta keskustelut ovat lähestulkoon aina yksinpuheluita.

Toinen ongelma on se, että riidellessä mieheni on hirveä. Hän ei omaa juurikaan keskustelutaitoja, joten riidat eskaloituvat nopeasti. Itse haluaisin keskustella asiat halki, mutta mieheni räjähtää saman tien ja aloittaa haukkumisen. Lähestulkoon joka kerta hän haukkuu myös perheeni. Tiedän, ettei hän tarkoita sitä, mutta se ei silti ole sopivaa. Useimmiten kiehun raivosta ja kerron lähteväni.

En kuitenkaan osaa lähteä. Kerron haluavani erota (ja haluankin), mutta jääminen on niin helppoa. Seuraavana päivänä ajattelen, että miksi turhaan lähteä, on meillä paljon hyvääkin. En kuitenkaan voi sietää haukkumista, etenkään perheeni haukkumista ja vähättelyä. Toisaalta haluanko muutenkaan viettää elämääni ihmisen kanssa, jonka kanssa arvot eivät kohtaa tarpeeksi?

En edes tiedä mitä tällä haen, ehkä vain avautumista. Vinkkejä ja vertaistukea otetaan kuitenkin vastaan.