Sinä bipolaarinen: muisteletko lämmöllä kokemiasi maniajaksoja?
Kommentit (24)
Minä kumppanina en todellakaan muistele. Traumat jäi mulle ja varmaan lapsillekkin. Täyttä sekoilua, käsiksi käymistä ja pillun jakelua ympäri kyliä.
Ollut vain yksi mania (pari viikkoa), hain apua, ei manioita sen jälkeen. Pelkkää hypoa vaan. Hypoja en kadu, enkä tiedä miten ihminen muutenkaan voisi katua asiaa, joka on riippumaton, kuten sairaus. Eli typerä kysymys.
Joitakin kyllä, joitakin en. Välillä olen saanut ihan järkeviäkin asioita aikaiseksi, toisinaan taas ryssinyt asiat vaan entistä huonommiksi.
Hmm... ihan ok muistoja. Luovuus oli silloin huipussaan 😊👌
Eksä ainakin koki, että hän oli oma itsensä just nimenomaan manian aikaan. Ja että muut vain estivät häntä olemasta se, mikä hän oikeasti oli. Että kai se sitten niistä manioistaan nauttii, varsinkin kun kieltäytyy vielä syömästä lääkkeitään.
Vierailija kirjoitti:
Ollut vain yksi mania (pari viikkoa), hain apua, ei manioita sen jälkeen. Pelkkää hypoa vaan. Hypoja en kadu, enkä tiedä miten ihminen muutenkaan voisi katua asiaa, joka on riippumaton, kuten sairaus. Eli typerä kysymys.
Minä en usko että hölmöilyä maniassa voi perustella sairaudella. Jos se ei ole psykoottista - kuten ainakaan hypoissa ei ole- on ihminen täysin syyntakeinen touhuihinsa. Kunhan sekoilee.
En muistele, sillä sain aikaan tuhoa ja kärsimystä, ja kärsin myös itse, viimeistään kun mieliala kääntyi jyrkkään laskuun. Mitä suurempi nousu, sitä kiivaampi pudotus. Voin kuvitella, kuinka kamalaa sitä on seurata vierestä. Onneksi läheiset ovat pysyneet rinnalla. Syön lääkkeeni ja pidän itsestäni huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollut vain yksi mania (pari viikkoa), hain apua, ei manioita sen jälkeen. Pelkkää hypoa vaan. Hypoja en kadu, enkä tiedä miten ihminen muutenkaan voisi katua asiaa, joka on riippumaton, kuten sairaus. Eli typerä kysymys.
Minä en usko että hölmöilyä maniassa voi perustella sairaudella. Jos se ei ole psykoottista - kuten ainakaan hypoissa ei ole- on ihminen täysin syyntakeinen touhuihinsa. Kunhan sekoilee.
Maanis-depressiivisenä ja jaksan aina ihmetellä teidän "terveiden" sekoiluja. Te kun pelaatte jotenkin täysin omilla ja jotenkin keksityillä säännöillä. Teidän pettämiset, kapakkatappelut ja rahan tuhlaamiset ei ole mitään jne. Mut saman jos teke bipolaari, te huudatte kuorossa "sairas!"...
Joo ja en. Olen iloinen että tuli liikuttua sillon niin paljon ja olin itsevarma. Toisaalta isoimpana asiana kadun neitsyyden menetystä ja kymmeniä seksisuhteita :/
Vierailija kirjoitti:
Minä kumppanina en todellakaan muistele. Traumat jäi mulle ja varmaan lapsillekkin. Täyttä sekoilua, käsiksi käymistä ja pillun jakelua ympäri kyliä.
Oletkohan mieheni... :/ Voisin lisätä listaan vielä tuhansien eurojen velat.
En, kaksi jaksoa on ollut ja toinen päätyi psykoosiin. Nyt on lääkitys kohdallaan ja elämä tasaisen rauhallista.
Minulla seksihurjastelu ja shoppailu ovat asioita, joita muistelen sekä hyvällä, että pahalla. Hyvällä siksi, että hauskaa oli. Pahalla siksi, että satutin läheisiäni.
Jos yksittäisen positiivisen asian voisin löytää, niin se, että aloitin kuntoilun ja laihduin. Liikunta jäi osaksi elämääni. Seksisuhteet ja shoppailun olen lopettanut. Tai no, shoppailu välillä lähtee käsistä. 😬
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollut vain yksi mania (pari viikkoa), hain apua, ei manioita sen jälkeen. Pelkkää hypoa vaan. Hypoja en kadu, enkä tiedä miten ihminen muutenkaan voisi katua asiaa, joka on riippumaton, kuten sairaus. Eli typerä kysymys.
Minä en usko että hölmöilyä maniassa voi perustella sairaudella. Jos se ei ole psykoottista - kuten ainakaan hypoissa ei ole- on ihminen täysin syyntakeinen touhuihinsa. Kunhan sekoilee.
No sinä et usko, mutta asia on tosi siitä huolimatta. Säälittää ihmiset jotka ovat lukkiutuneet omiin vääriin käsityksiinsä.
Mitä tarkoittaa hypo vaihe?
Jotenkin kuvitellut sen olevan just tää mania eli tehdään kaikkea täysillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollut vain yksi mania (pari viikkoa), hain apua, ei manioita sen jälkeen. Pelkkää hypoa vaan. Hypoja en kadu, enkä tiedä miten ihminen muutenkaan voisi katua asiaa, joka on riippumaton, kuten sairaus. Eli typerä kysymys.
Minä en usko että hölmöilyä maniassa voi perustella sairaudella. Jos se ei ole psykoottista - kuten ainakaan hypoissa ei ole- on ihminen täysin syyntakeinen touhuihinsa. Kunhan sekoilee.
Maanis-depressiivisenä ja jaksan aina ihmetellä teidän "terveiden" sekoiluja. Te kun pelaatte jotenkin täysin omilla ja jotenkin keksityillä säännöillä. Teidän pettämiset, kapakkatappelut ja rahan tuhlaamiset ei ole mitään jne. Mut saman jos teke bipolaari, te huudatte kuorossa "sairas!"...
Todellakin näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollut vain yksi mania (pari viikkoa), hain apua, ei manioita sen jälkeen. Pelkkää hypoa vaan. Hypoja en kadu, enkä tiedä miten ihminen muutenkaan voisi katua asiaa, joka on riippumaton, kuten sairaus. Eli typerä kysymys.
Minä en usko että hölmöilyä maniassa voi perustella sairaudella. Jos se ei ole psykoottista - kuten ainakaan hypoissa ei ole- on ihminen täysin syyntakeinen touhuihinsa. Kunhan sekoilee.
No sinä et usko, mutta asia on tosi siitä huolimatta. Säälittää ihmiset jotka ovat lukkiutuneet omiin vääriin käsityksiinsä.
Höpöhöpö. Hypossa voi hyvin säädellä tekemisiään, maniassakin ellei psykoosi iske. Kunhan ei _halua_.
Itsekin bipo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollut vain yksi mania (pari viikkoa), hain apua, ei manioita sen jälkeen. Pelkkää hypoa vaan. Hypoja en kadu, enkä tiedä miten ihminen muutenkaan voisi katua asiaa, joka on riippumaton, kuten sairaus. Eli typerä kysymys.
Minä en usko että hölmöilyä maniassa voi perustella sairaudella. Jos se ei ole psykoottista - kuten ainakaan hypoissa ei ole- on ihminen täysin syyntakeinen touhuihinsa. Kunhan sekoilee.
No sinä et usko, mutta asia on tosi siitä huolimatta. Säälittää ihmiset jotka ovat lukkiutuneet omiin vääriin käsityksiinsä.
Höpöhöpö. Hypossa voi hyvin säädellä tekemisiään, maniassakin ellei psykoosi iske. Kunhan ei _halua_.
Itsekin bipo.
Juurikin näin. Toimivia lääkkeitä on olemassa. Harmi että ne jätetään ottamatta, kun on kivaa sekoilla ja olla "oma itsensä".
Mites kun parisuhteessa molemmille löytyy diagnoosina bipo ja vuorotellen mennään lujaa, niin huomaatteko missä vaiheessa puolisolla lähtee lapasesta homma.
Vierailija kirjoitti:
Hypoja en kadu, enkä tiedä miten ihminen muutenkaan voisi katua asiaa, joka on riippumaton, kuten sairaus. Eli typerä kysymys.
Kukaan ei kysynyt mitään katumisesta.
Olen varmaan hypomaanisena jäävi vastaamaan?