Lue keskustelun säännöt.
Kaksivuotias päiväunille. Miten te muut teette sen?
Turhautunut äiti
25.09.2018 |
Viimeisen kuukauden ajan kaksivuotiaan päiväunille nukuttamiseen on mennyt aikaa pahimmillaan kaksi tuntia. Aikaisemmin riitti, että pojalle luki sadun, antoi ison halin ja sammutti valot. Kun nukuahtamisen kanssa oli taisteltu kolme viikkoa, kokeilin siirtää nukkumaanmenoaikaa tunnilla eteenpäin kello yhteen. Kaksi päivää sujuikin oikein hyvin, kunnes sama rumba alkoi taas. Perheessä on myös kolmen kuukauden ikäinen vauva, joten tuo kahden tunnin nukuttamisruljanssi vauvan kanssa tuntuu yksin lasten kanssa päivät viettävälle mahdottomalta yhtälöltä. Jos vauva sattuisikin olemaan nukkumassa kun laitan esikoista nukkumaan, ehtii hän jo herätä nukuttamisen kestäessä niin pitkään.
Kaksivuotias siis myllää sängyssä, hyppii ja pelleilee, mutta ei vaan nukahda. Viereen nukahtaisi kyllä, mutta vauvan kanssa vieressä makaaminen ei vain onnistu. Meillä herätään joka aamu kuuden ja seitsemän välillä ja syödään, ulkoillaan ja luetaan joka päivä samaan aikaan, joten päivärytmistä ei pitäisi olla kiinni.
Kun pojan saa unille, nukkuu hän lopulta aina kaksi tuntia, joten päiväunista emme ole valmiita luopumaan. Niinä päivinä, kun päiväunet ovat jääneet välistä, on ilta ihan kamalaa kiukkuamista, riehumista ylikierroksia ja pikkuveljen läpsimistä.
Tämä pelleily vie ihan kamalasti aikaa ja vielä enemmän voimavaroja yhteiseltä mukavalta ajalta, joten miten te, viisaammat, saatte yhtälön vauvan ja kaksivuotiaan unien kanssa toimimaan?
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Ehdottaisin että et herätä esikoista aamulla niin aikaisin ellei se ole välttämätöntä ja luovut päiväunista kokonaan. Mikäli esikoinen nukkuu esimerkiksi klo 9.00 asti hän jaksaa paremmin iltaan.
Kaksivuotias kyllä tarvitsee vielä päiväunet, vaikka nukkuisikin 9 asti. Jos jättää päiväunet väliin, kukkuu sitten illalla yliväsyneenä ympäriinsä joten tulos on plus miinus nolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä noudatetaan päiväunien kanssa 45 minuutin sääntöä: sen enempää ei saa mennä nukuttamiseen aikaa. Jos monena päivänä menee enemmän aikaa nukuttamiseen, niin joko a) vaihdetaan rytmiä b) nukkumispaikkaa esim. rattaisiin tai autoon c) ei nukuta päiväunia ollenkaan.
Kaksivuotissynttäreiden aikoihin oli parin kuukauden jakso, ettei lapsi nukkunut kotona päiväunia ollenkaan, hoidossa nukkui (hoidossa 2 pv viikossa, vuorotyö vanhemmilla). Nyt nukkuu taas ihan hyvin, mutta vain rattaisiin. Saa nähdä miten kauan tämä jatkuu.
Meillä oli erilainen tilanne, sillä esikoinen temppuili päiväuniaikaan jo ennen vauvaa. Ongelmaan auttoi, kun laitoin lapselle hiljaiselle soimaan rauhallista musiikkia, jossa ei lauleta. Parilla eurolla saa sellaisia "chill out classics" tms. levyjä, joissa on rauhallista musiikkia koko levyllinen. Lapsi kyllä mylläsi jonkin verran ennen nukahtamista, mutta musiikki rauhoitti hänet niin ettei karkaillut sängystä tms. mitä ennen teki. Nukkuikin hieman pidempään musiikin avulla. Kannattaa ainakin kokeilla musiikkia.
Kuinka nopeasti reagoit lapsen temppuihin? Mietin vaan, että onko tuossa kyse "hyppyyttämisestä" eli lapsi temppuilee, koska siten saa äidin tulemaan paikalle. Siihen auttaa, kun ei mene lapsen luo kovin herkästi, vaan antaa hänen itse huomata, että oikkuilemalla ei saa huomiota. Toki jos lapsi itkee pitääkin mennä katsomaan, mutta mylläilyt voi hyvin jättää huomioimatta.
Lapsi siis herää itsekseen kuuden ja seitsemän välillä. Mielelläni nukkuisin pidempään, jos vain saisin.
Ehdottaisin että et herätä esikoista aamulla niin aikaisin ellei se ole välttämätöntä ja luovut päiväunista kokonaan. Mikäli esikoinen nukkuu esimerkiksi klo 9.00 asti hän jaksaa paremmin iltaan.