Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö vaihtaa myyjän työ lähihoitajan työhön?
22.09.2018 |
Olen nyt jo pidempään pähkäillyt, pitäisikö kouluttautua lähihoitajaksi. Olen ollut jo pitkään ruokakaupassa töissä. Itse töissä ei sinällään vikaa, vaikka onkin fyysisesti aika raskasta, mutta tuntuu, ettei ole enää mitään annettavaa kyseiseen työhön, eli olen suoraan sanottuna kyllästynyt siihen työhön. Toisaalta en haluaisi opiskella montaa vuotta uutta ammattia, joten lähihoitajan koulutus houkuttelee. Olen luonteeltani ihmisläheinen ja empaattinen ja pidän muiden auttamisesta. Tiedän kyllä, että työ on todella rankkaa myös, mutta se olisi kuitenkin jotakin aivan muuta. Suurin asia mikä minua pidättelee, etten jo ole hakenut kouluun on palkka. Tällä hetkellä tienaan noin 3300/kk, joten pudotusta tulisi n.1000/kk. Tosin veroprosentti pienenisi... Kertokaa kiltit suoria mielipiteitä asiaan, jotta saisin viimein päätöksiä tehtyä. Järki vai tunteet...? Kiitos.
Kommentit (54)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden myyjän, joka jäi opintovapaalle omasta työstään kouluttautuakseen lähihoitajaksi. Hän päätyi irtisanomaan itsensä vakityöstään. Luultavasti opintojen alkuvaiheessa jo selviää, onko ala sinua varten.
Älä. Itse lähärinä etsin koko ajan muita töitä. Myyjä olisi unelma tähän verrattuna.
Aivan järjetöntä!!! Lähihoitajille nykyään ihan pätkätyötä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan myyjänä 1950€
Sain lähihoiitajana enemmän, vammaistenhoidossa. Sain kuulla ihan samat henkilökohtaiset haukkumiset hoitajanakin.
Vierailija kirjoitti:
3300e/kk?????? Mitä myyt?
Olen osastovastaava Supermarketissa pääkaupunkiseudulla, kokemusta lähes 20 vuotta. Ikä 40. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko sinulla mahdollisuutta siirtyä jonkinlaiseen toiseen kauppaan myyjäksi, jossa olisi uutta opeteltavaa? 3300€/kk ruokakaupasta kuulostaa kyllä ruhtinaalliselta. Jatkaisin varmaan vaikka hampaat irvessä noin hyvällä palkalla ja yrittäisin löytää vapaa-ajalle jotain kivaa tylsän työn vastapainoksi.
Tuo opintovapaa ei ole huono ajatus! Voit kokeilla vaikka niitä lähihoitajan opintoja alkuun, jos hinku sille puolelle on kova. Tai voisitko opiskella jotain uutta omalta alaltasi?
Niin, kyllä arvelinkin, että kuvittelen ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella. Myyjä haluaa lähihoitajaksi ja lähihoitaja myyjäksi 😂. Vapaa-ajalla minulla on kaksi vapaaehtoistyötä, joista kyllä pidän kovasti. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut myyjänä ja nyt lähihoitajana. Jälkimmäinen niin rankkaa tuloihin verrattuna, ettäem suositele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukisin mielelläni lisää mielipiteitä. Ap
Älä ihmeessä tee tuota!! Tulet myöhemmin katumaan päätöstäsi melko varmasti.
Hoitoalalla on paljon loppuunpalaneita ja kyynisiä ihmisiä, fiilikset tuppaavat tarttumaan, vaikka kuinka ajattelisit alan olevan kutsumuksesi.
Aina on joku sairaana ja sijaisia ei näy, lisäksi palkka on surkea.
Mieti vielä muutaman kerran ratkaisuasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kovasti vastauksista, en kuitenkaan usko että jaksan tehdä tätä samaa eläkeikään asti. Kyllähän nuo lähihoitajan kommentit kyllä pistivät miettimään. Ap
Mä oon ollu myyjänä, se työ vaatii suht vähän.. Oon ollu rauhallisemmissa kaupoissa, mikä on oikeesti ihan ku sais rahaa siitä että vaan on, sit oon ollu sellasis paikoissa mis oikeesti on niin paljon jonoo ja ruuhkaa et se on vähän ku kevyttä liikuntaa. Päätä ei tarvii vaivata ja suurin osa ihmisistä yli ystävällisiä.
Aika pinnallista työtä, työ ei ainakaan stressaa tai mitään.. Voi keskittyy positiivisiin asioihin vapaa-ajalla ja työtä ei mieti vapaa-ajalla.
Siin en varmasti itse ainakaan palais loppuun yms.
Yhteensä 7 ja puoli vuotta olen ollut myyjänä.
Sitte, nyt kouluttaudun lähihoitajaks ja no okei, täl alalla saa valita työpaikkansa aikalailla , eli siis työllistyminen on helppoa eli ainakaan ei tartte miettii et jos ei saa töitä. Mutta, siihenki on varmasti syynsä
: työyhteisöt saattaa olla vihamielisiä ja negatiivisia, eli siis henki vaan on sellanen. Ja se tekee työstä sellasta että jää miinukselle kaikesta. Eli siis itse en viihdy.
: Työ on vaativaa koska siinä on ihmisistä kyse. - Työtä jää miettimään myös vapaa-ajalla
-Työ on fyysisesti raskaampaa kun myyntityö. Myyntityössä kuormien purku on ainoata "raskasta" mitä siinä on, ja ne päivät on yleensä harvassa. Hoitoalalla monissa töissä sä joudut tekee samaa ku kuormien purku mut vaan 5x enemmällä painolastilla ja monimutkasemmissa asennoissa ja ne pahvilaatikot ei huuda sulle ja vittuile sulle, mut ne vanhukset ja ihmiset tekee niin.
- palkka on melkeenpä sama noissa töissä.
-Myyjäksi ei vaadita useinkaan koulutusta, mutta työtä vaikeampia saada
-hoito-alalla päivät kuluu nopeesti ja kehittyy henkisesti ja fyysisestikkin varmasti, tosin voi tulla myös selkövika yms aika nuorena jo asennoista
-myyjänä mua kehutaan jatkuvasti ja koskaan ei tullu ns vaikeeta asiakasta. Työporukan henki on positiivinen, koska ihmisil ei oo stressiä yms ja se työ ei oo niin lähellä muita ihmisiä joten ei kuormita
-Hoito-alalla mua kehutaan, mutta myös haukutaan..
-Itse viihtyisin jossain kivassa pikkukaupassa, missä ois suht vilkasta kuitenkin ja tuotteet olis mun sydäntä lähellä.
Mä tein juuri noin ja päivääkään en ole katunut. Mulla nyt kutsumustyö, josta nautin, edellinen työ kultasepänliikkeessä ei enää antanut mitään. Nyt koen tekeväni jotain huomattavasti hyödyllisempää, josta myös nautin. Rohkeasti vain, kannustan opiskelemaan ja kokeilemaan!
Lähärillä on kolmivuorotyö, eritteitä, hajuja, painavia potilassiirtoja... mieti vielä.
Olin suuhygienistinä 15 vuotta kunnes lähdin 38-vuotiaana opiskelemaan insinööriksi. En ole katunut päivääkään alan vaihtoa. Uusi työ on paljon mielenkiintoisempaa, se kuormittaa vähemmän fyysisesti ja palkka on paljon parempi. Uudet haasteet tekevät elämästä mielenkiintoisemman.
Vierailija kirjoitti:
Lähärillä on kolmivuorotyö, eritteitä, hajuja, painavia potilassiirtoja... mieti vielä.
Tai sitten päivätyö päiväkodissa lähes virka-aikaan ja vapaat viikonloput.
Mitä mieltä?