Haluan(ko) erota?

Pakko avautua jonnekin kun en voi puolisollenikaan asiasta puhua. Ainakaan vielä.
Olemme olleet yhdessä todella pitkään ja naimisissakin useamman vuoden.
Nyt viimeiset sanotaan 3-4 vuotta on itsestäni tuntunut siltä että parisuhteessamme ei ole järkeä. Mies tulee ja menee miten haluaa, minun pitää anella lupa jotta saan lähteä kavereiden kanssa ulos. Mies lähtee ilmoittamatta tai sitten vaan sanoo että meen nyt. Minun pitää vähintään viikkoa ennen kysyä saanko mennä.
Lisäksi mies epäilee aina että olen ollut toisten miesten kanssa, pettänyt en ole koskaan, pari kertaa jatkoilla käynyt mutta siellä ei ole tapahtunut juttelua ja juomista kummempaa. Itse en jaksa enää edes kysellä mitä mies tekee juomareissuillaan, ei vastaa välttämättä puhelimeen ja on ainakin vuorokauden poissa. Sitten kun päättää vähentää juomistaan, en saa minäkään ottaa/lähteä mihinkään. Tänä vuonna minä olen käynyt baarissa ehkä 3 kertaa, mies varmaan ainakin tuplat tai triplat. Plus ne kerrat kun juo mutta ei mene baariin vaan esim kaverilleen. Nekin reissut venyy.

Alan olla loppu tähän elämäntilanteeseen. Tuntuu ettei meillä puhuta enää normaalisti vaan kaikki on kettuilua puolin ja toisin. Väkivaltaa ei ole. Erosta ollaan puhuttu välillä,viimeksi varmaan reilu vuosi sitten, mies ei halua erota, alkaa itkemään. Sitten kun kettuilee jostain, olen sanonut että kanssani ei ole pakko olla ja elää. Olen hänen mielestään hullu, huutaa että mene hoitoon. Lapsia on kaksi alaikäistä.
Olen toivonut jotain ratkaisua tähän tilanteeseen, mutta en enää tiedä onko muuta kuin ero. Ja miten senkin voi hoitaa kunnialla, en halua välejä menettää lasten ja heidän asioidensa vuoksi. Pelottaa myös että mies keksii esim sossuun valheita että olen hullu tms kun sitä aina huutaa, ja vaatii yksinhuoltajuutta. Itse olisin yhteishuoltajuuden kannalla ehdottomasti jos ero tulisi.