Aikuisiän oppimisvaikeudet?!
Sain juuri virallisen tiedon oppimisvaikeuksistani, joissa todetaan työmuistin sekä kuulomuistin selkeää kapeutta, lukemisen hitautta ilman lukivaikeutta. Eli lukeminen onnistuu selkeästi sekä kirjoittaminen, mutta keskimääräistä hitaammalla tahdilla ikätasoani verratessa. Keskiarvoni näissä on selkeästi matalampi, kuin ikäisteni.
Testeissä myös havaittu tunteiden kontrollointia ja ajatustyöskentelyn kuormituksen lisäävän uupumusta sekä yleistiedon ja arjen syy-seuraussuhteiden vajavuutta.
Muistihäiriön ongelmia on lapsuudessa myös todettu, joista en ennen tiennyt enkä apua peruskoulussa saanut. Tämä tieto saa minut surulliseksi näin varhaisaikuisuuden kynnyksellä.
Olen kokenut aina olevani todella tunnerikas, herkkä, tarkka ja lämmin persoona. Kuitenkin olen hyvin tietoinen siitä, missä tilanteissa on mitkäkin tunteet ovat järkeviä ja käyttäydyn yleensä hyvin objektiivisesti eli toisinsanoen en osaa heittäytyä tunteiden viemäksi.
Lapsuuteni oli väkivaltainen ja olen joutunut murrosiän loppuvaiheilla vanhempien hylkäämäksi, joilla lieneen kuitenkin tekemistä sen kanssa, että viimeset kolme vuotta ovat elämässäni menneet oman itseni eheyttämiseen, voimavarojen ja lukkojen vapauttamiseen. Siksi myös yleistiedon lisääminen ja opettelu on jäänyt taka-alalle, kun olen keskittynyt itseeni ja voimaannuttavaan ympäristööni. Olen peruskoulun jälkeen yrittänyt opiskella, mutta se on aina uuvuttanut minut täysin ja nyt ymmärrän syyn. Kuinka te, joilla ilmenee samanlaisia vaikeuksia olette selvinneet opiskelu- ja työelämästä? Millaista apua ja kevennystä olette saaneet koulusta tai onko työelämässä ollut haasteita?
Mulla on lukivaikeus ja opinnoissa oon kertonu avoimesti opettajille. Kaikki ei tätä ole siellä ymmärtänyt, mutta suurin osa antanut vaan enemmän aikaa. Paljon lertaamista vaan kotona.