Olen kateellinen asunnottomalla alkoholistille

HS:n artikkelista: "Korhosen porukkaan, jengiin, kuuluu viitisentoista miestä ja pari naista. Suurin osa heistä nukkuu yönsä rappukäytävissä, porttikongeissa, metsissä, siltojen alla."

Yhteisöllisyys ja porukkaan kuuluminen ovat jotain sellaista joiden kaipuusta ei vain pääse eroon. Vaikka miten tekisi töitä ja kehittäisi itseään, tuntuu tyhjältä. Korhonen tullaan muistamaan, minua ei. Ehkä tässä mielessä minä olen se ihmisroska, jos sellaisia on

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005831586.html