Lue keskustelun säännöt.
Lapset ja uskonto
#filosofoidaan
17.09.2018 |
Onko lapsen kasvattaminen ateistiksi eettisesti väärin ja uskonnonvapauden riistoa?
Kommentit (18)
#filosofoidaan kirjoitti:
Onko lapsen kasvattaminen ateistiksi eettisesti väärin ja uskonnonvapauden riistoa?
Ihan yhtä eettisesti väärin ja uskonnonvapauden riistoa olisi kasvattaa lapsi krisityksi. Tai muslimiksi. Tai ihan miksi vaan.
Vähiten riistää uskonnonvapautta, kun esittelee eri vaihtoehtoja ja antaa lapsen tehdä valintansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta lapselle pitäisi kertoa eri vaihtoehdoista ja sanoa että saa itse päättää mihin haluaa uskoa tai ei ole pakko uskoa mihinkään. Itse olen uskovaisessa perheessä kasvanut ja en pitänyt siitä kuinka vanhemmat opetti omaa uskoaan ainoana totuutena jota ei saanut kyseenalaistaa. Nyt aikuisena monien vaiheiden jälkeen uskon kyllä Jumalaan, mutta omille lapsilleni olen kertonut että äiti uskoo näin ja te saatte uskoa mihin haluatte.
Miksi pitäisi kasvattaa erityisesti ateistiksi? Lapsi päättäköön uskontonsa tai uskonnottomuutensa itse myöhemmin.
Onko mielestänne haitallisempaa kasvattaa lapsi ateistiksi kuin esimerkiksi kristityksi?
Omalle lapselle ei saisi valehdella eli en opettaisi mitään uskontoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä muuta vanhempi voi tehdä, kuin sen, minkä oikeaksi uskoo?
Lain puitteissa tietenkin.
Jumalaan uskova ja iltarukouksen suojelukseen uskova opettaa jumaltarinat ja iltarukoukset.
Minä en ole opettanut mitään uskontoa, päiväkoti ja koulu on niitä tarinoita kertonut ja viimeistään 2. luokalla ovat alkaneet minulta ihmetellen kyselemään, että miksi koulussa opetetaan satuja.
Tosin nuorimmaista piti hieman ohjata, kun fundamentalisti-luokkakaverit
alkoivat ekaluokalla pelottelemaan helvetillä.
Assburger kirjoitti:
Mitä muuta vanhempi voi tehdä, kuin sen, minkä oikeaksi uskoo?
Lain puitteissa tietenkin.
Jumalaan uskova ja iltarukouksen suojelukseen uskova opettaa jumaltarinat ja iltarukoukset.
Minä en ole opettanut mitään uskontoa, päiväkoti ja koulu on niitä tarinoita kertonut ja viimeistään 2. luokalla ovat alkaneet minulta ihmetellen kyselemään, että miksi koulussa opetetaan satuja.
Tosin nuorimmaista piti hieman ohjata, kun fundamentalisti-luokkakaverit
alkoivat ekaluokalla pelottelemaan helvetillä.
En minäkään opeta lapselleni mitään uskontoa. Neutraalisti kerron toisten uskovat jumalaan, jeesukseen jne. En ikinä laittaisi lastani uskontotunnille niitä satuja oppimaan. Itse lapsena jouduin, ja ahdistuin siitä, että opetetut asiat olivat ristiriidassa kotoa saamani elämänkatsomuksen kanssa. Vanhempani eivät ottaneet minkäänlaista kantaa asiaan, ja yksin sain pähkäillä ristiriitaista maailmankuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opeta mieluummin lapsesi ajattelemaan itse.
#filosofoidaan kirjoitti:
Onko mielestänne haitallisempaa kasvattaa lapsi ateistiksi kuin esimerkiksi kristityksi?
No siinä mielessä haitallisempaa, että edellä mainitut joutuu helvettiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Mitä muuta vanhempi voi tehdä, kuin sen, minkä oikeaksi uskoo?
Lain puitteissa tietenkin.
Jumalaan uskova ja iltarukouksen suojelukseen uskova opettaa jumaltarinat ja iltarukoukset.
Minä en ole opettanut mitään uskontoa, päiväkoti ja koulu on niitä tarinoita kertonut ja viimeistään 2. luokalla ovat alkaneet minulta ihmetellen kyselemään, että miksi koulussa opetetaan satuja.
Tosin nuorimmaista piti hieman ohjata, kun fundamentalisti-luokkakaverit
alkoivat ekaluokalla pelottelemaan helvetillä.En minäkään opeta lapselleni mitään uskontoa. Neutraalisti kerron toisten uskovat jumalaan, jeesukseen jne. En ikinä laittaisi lastani uskontotunnille niitä satuja oppimaan. Itse lapsena jouduin, ja ahdistuin siitä, että opetetut asiat olivat ristiriidassa kotoa saamani elämänkatsomuksen kanssa. Vanhempani eivät ottaneet minkäänlaista kantaa asiaan, ja yksin sain pähkäillä ristiriitaista maailmankuvaa.
Nykyisinhän uskonnonopetus ei enää saa olla tunnustuksellista, toisin kuin meidän lapsuudessa. Eli niitä "satuja" ei saa opettaa totena, vaan kerrotaan, että tästä kristinuskosta on kyse.
Se mitä olen kuullut ET-opetuksesta on vähän huolestuttavaa. Riippuu täysin opettajasta, käydäänkö uskontoja asianmukaisesti läpi, vai pelataanko tunnilla korttia :/
#filosofoidaan kirjoitti:
Onko mielestänne haitallisempaa kasvattaa lapsi ateistiksi kuin esimerkiksi kristityksi?
Ei.
Ateisti tietää että tämä yksi elämä mikä meillä kaikilla on täysin korvaamaton ja äärettömän arvokas. Kun elämä on ohi, se on todellakin ohi.
Uskovainen voi heittää elämänsä menemään, tai uhrata muiden elämät, koska hänelle tämä on vain hetkellinen välähdys ennen ikuisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Mitä muuta vanhempi voi tehdä, kuin sen, minkä oikeaksi uskoo?
Lain puitteissa tietenkin.
Jumalaan uskova ja iltarukouksen suojelukseen uskova opettaa jumaltarinat ja iltarukoukset.
Minä en ole opettanut mitään uskontoa, päiväkoti ja koulu on niitä tarinoita kertonut ja viimeistään 2. luokalla ovat alkaneet minulta ihmetellen kyselemään, että miksi koulussa opetetaan satuja.
Tosin nuorimmaista piti hieman ohjata, kun fundamentalisti-luokkakaverit
alkoivat ekaluokalla pelottelemaan helvetillä.En minäkään opeta lapselleni mitään uskontoa. Neutraalisti kerron toisten uskovat jumalaan, jeesukseen jne. En ikinä laittaisi lastani uskontotunnille niitä satuja oppimaan. Itse lapsena jouduin, ja ahdistuin siitä, että opetetut asiat olivat ristiriidassa kotoa saamani elämänkatsomuksen kanssa. Vanhempani eivät ottaneet minkäänlaista kantaa asiaan, ja yksin sain pähkäillä ristiriitaista maailmankuvaa.
Nykyisinhän uskonnonopetus ei enää saa olla tunnustuksellista, toisin kuin meidän lapsuudessa. Eli niitä "satuja" ei saa opettaa totena, vaan kerrotaan, että tästä kristinuskosta on kyse.
Se mitä olen kuullut ET-opetuksesta on vähän huolestuttavaa. Riippuu täysin opettajasta, käydäänkö uskontoja asianmukaisesti läpi, vai pelataanko tunnilla korttia :/
Joo, kyllä lapseni saa mielestäni (ja pitääkin) oppia, mistä kristinuskossa on kyse, mutta alakoulu on väärä paikka siihen. Noin pieni (lapsi!) ei ymmärrä suhtautua opetettuihin asioihin "neutraalisti", satuihin satuina. Olen perehtynyt sekä uskonnon että ET:n asiasisältöihin (alakoulussa), ja ihan virallisestikin uskonnoopetuksen tarkoituksena on oppia "omasta uskonnosta" ja "vieraista uskonnoista", eli jo lähtökohtaisesti opetetaan, että näin sinun tulisi uskoa (=oma uskonto). Eri asioihin tutustutaan "kristinuskon viitekehyksessä". Opetussisällössä mainitaan myös "opetus rakastavasta Jumalasta ja rukouksesta", ja tällaista:
"Kristinuskon keskeinen sisältö on Raamatussa, jonka kertomukset ovat sen vuoksi tärkeä osa uskonnon opetusta. Raamatunkertomukset, joissa on Jeesuksen opetuksia ja esimerkkejä Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta, peilataan oppilaiden omiin kokemuksiin." -> neutraalia?
"Jo pienet oppilaat kysyvät, onko Raamatun kertomukset totta. Opettajan tehtävä on kertoa, että Raamattu on ihmisten kirjoittama kirja, ei taivaasta tipahtanut teos. Muista kirjoista Raamattu kuitenkin poikkeaa siinä, että se kertoo Jumalasta ja hänen rakkaudestaan. Yksittäisten raamatunkertomusten kohdalla olennaista on miettiä, mitä Jumala voi niiden kautta ja niiden avulla välittää juuri meille." -> neutraalia?
Lisäksi mainitaan, että uskontotunnilla vahvistetaan lapsen kiinnittymistä seurakuntaan. Eli opetus TOTTAKAI pyrkii vahvistamaan lapsen uskoa jumalaan jne. Muutenhan kaikkien uskontojen oppilaat (ja uskonnottomat) voisivat opiskella uskontoa samalla tunnilla. Ruotsissa näin onkin, ja sellaiseen uskonnonopetukseen voisin laittaakin lapseni, koska se olisi oikeasti neutraalia.
ET:ssa opetetaan paljon hyödyllisempiä asioita. Paljon riippuu tietysti opettajasta, mutta täällä (pääkaupunkiseudulla) ET:n opetus vaikuttaisi onneksi olevan hyvällä pohjalla. "Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lasta voi kasvattaa ateistiksi. Kaikki lapset syntyvät ateistina.
En mitenkään voi ymmärtää, miten ateistiksi kasvattaminen olisi eettisesti väärin! Paljon haitallisempaahan uskonvapaudelle on kasvattaa lapsi johonkin uskontoon.
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään voi ymmärtää, miten ateistiksi kasvattaminen olisi eettisesti väärin! Paljon haitallisempaahan uskonvapaudelle on kasvattaa lapsi johonkin uskontoon.
Ja mitä taas tulee muuten kuin uskonnonvapauteen, niin agnostinen/ateistinen elämänkatsomus on muutenkin parempi lapselle kuin uskonnollinen. Varsinkin jos vertaa kristinuskoon jossa on Jumala ei vaikuta miltään mukavimmalta tyypiltä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Mitä muuta vanhempi voi tehdä, kuin sen, minkä oikeaksi uskoo?
Lain puitteissa tietenkin.
Jumalaan uskova ja iltarukouksen suojelukseen uskova opettaa jumaltarinat ja iltarukoukset.
Minä en ole opettanut mitään uskontoa, päiväkoti ja koulu on niitä tarinoita kertonut ja viimeistään 2. luokalla ovat alkaneet minulta ihmetellen kyselemään, että miksi koulussa opetetaan satuja.
Tosin nuorimmaista piti hieman ohjata, kun fundamentalisti-luokkakaverit
alkoivat ekaluokalla pelottelemaan helvetillä.En minäkään opeta lapselleni mitään uskontoa. Neutraalisti kerron toisten uskovat jumalaan, jeesukseen jne. En ikinä laittaisi lastani uskontotunnille niitä satuja oppimaan. Itse lapsena jouduin, ja ahdistuin siitä, että opetetut asiat olivat ristiriidassa kotoa saamani elämänkatsomuksen kanssa. Vanhempani eivät ottaneet minkäänlaista kantaa asiaan, ja yksin sain pähkäillä ristiriitaista maailmankuvaa.
Nykyisinhän uskonnonopetus ei enää saa olla tunnustuksellista, toisin kuin meidän lapsuudessa. Eli niitä "satuja" ei saa opettaa totena, vaan kerrotaan, että tästä kristinuskosta on kyse.
Se mitä olen kuullut ET-opetuksesta on vähän huolestuttavaa. Riippuu täysin opettajasta, käydäänkö uskontoja asianmukaisesti läpi, vai pelataanko tunnilla korttia :/
Omien lasten ET-tunnit on vähän kuin filosofiaa pikkukoululaisille: puhutaan elämästä yleensä, arjesta ja sen ilmiöistä, perheestä, ihmisyydestä. Juhlapyhien lähestyessä tarkastellaan kulttuuria ja erilaisia tapoja.
On siellä pelailtukin, oltu yhdessä, laulettu yms. Ja kun olen kieltänyt lapsiani osallistumasta uskonnollisiin (eli kristillisiin) tilaisuuksiin, saavat lapset sen ajan olla erityisopen kanssa vaikka lautapelejä pelaamassa ja lukemassa.
Itse opetan, että on olemassa monia erilaisia uskontoja ja uskomuksia, eikä mikään niistä ole väärin. Olemme jutelleet jonkun verran kristinuskosta ja islamista, kun naapurissa on meille tärkeä muslimiperhe ja kun iso-isovanhemmat ovat vielä aika uskonnollisia. Olen sanonut lapsilleni, etten halua heidän puolestaan päättää uskovatko he johonkin vai eivät. Olen kehottanut heitä etsimään tietoa, ja olemaan avoimia mutta myös kyseenalaistamaan kaiken.
Minusta lapsille pitäisi opettaa erilaisia uskontoja ja filosofioita. Ehtisi sitten aikuisanakin tulla uskoon, jos on tullakseen. Valitettavasti vanhemmilla on yleisen mielipiteen mukaan oikeus kasvattaa lapsensa millaiseen uskoon hyväänsä.