Lue keskustelun säännöt.
Miten olisi elämäni mahtanut mennä jos vanhempani olisivat olleet erilaisia?
17.09.2018 |
Olisinko saanut oppimisvaikeuksista huolimatta ammatin?
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, eikä sunkaan kannata tohon mietiskelyyn juuri aikaa ja voimavaroja tuhlata. Kun kyseessä on asia, jolle et mitään voi, eli menneisyytees ja siihen, millaiset vanhempas olivat.
Tiedän ettei siihen voi vaikuttaa. Harmi vain että elämästä tuli tällaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaisia oppimisvaikeuksia? Itse olin tosi levoton koulussa ja rimaa hipoen selvisin luokalta toiselle mutta monessa suhteessa itsestä kiinni mitä elämässä saa aikaiseksi. Jos olisin tyytynyt opettajien mielipiteeseen siitä että olen varsinainen tohelo ja keskitasoa tyhmempi elämäni olisi ihan toisenlaista. 70 -luvulla ei ollut lukihäiriötestauksia tai ymmärrystä erilaisista oppimisvaikeuksista. Tai se että olen köyhästä perheestä lähtöisin, olisiko minun pitänyt jäädä siihen samaan?
Sen verran itsepäinen luonne että sinnittelin ylioppilaaksi, hankin työpaikan ja perheen, menin vasta 30+ opiskelemaan ja lopulta paljastui että olen palikkatesteissä ihan huippuluokkaa. En ollut koskaan tyhmä vaan minulla oli nuorempana ollut vaikeuksia tehtävien hahmottamisessa. Aikuisena ne pystyi ymmärtämään ihan toisella tavalla. Etenin urallani aina asiantuntijatehtäviin saakka. Nousin sitkeydellä ja kovalla työllä keskiluokkaan ja saavutin taloudellisesti huolettomamman elämän meille mieheni kanssa.
En silti ymmärrä miten minun elämäni olisi voinut olla erilaista jos vanhempani olisivat olleet toisenlaisia? Nuorempia, rikkaampia, oppineempia, uraohjuksia, boheemeja, jotain muuta? Tai jos olisivat osanneet neuvoa läksyissä (käyneet itse vain kansakoulun) ? Kyllä mä koen että olen ihan itse vastuussa omasta elämästäni, toki vanhemmat antavat hyvän (tai huonon) esimerkin mutta jokainen valitsee itse tiensä. Nykyään jo varhaisteinit tietää asioista niin paljon että osaavat pyytää itselleen apua jos vanhemmat eivät huomaa.
En tiedä, eikä sunkaan kannata tohon mietiskelyyn juuri aikaa ja voimavaroja tuhlata. Kun kyseessä on asia, jolle et mitään voi, eli menneisyytees ja siihen, millaiset vanhempas olivat.