Lue keskustelun säännöt.
Mitä lapsuudesta tuttuja tappoja noudatatte vielä aikuisena?
16.09.2018 |
Itselläni nämä:
- En kiroile
- En puhu ruoka suussa
- Ruokarukous
- Iltarukous
- Joka ilta luen yhden Raamatun kohdan
- Jälkiruokaa aina keiton jälkeen ja vain keiton jälkeen
- Joka toinen torstai hernekeittoa ja pannukakkua
- Kerran viikossa kasvisruoka, kerran viikossa kalaa
- Karkkipäivä lauantaisin
- Sunnuntaisin pyhälounas
- Sunnuntai on lepopäivä
- En syö olohuoneessa
- Kerran kuussa syödään ravintolassa
- Kerran kuussa käydään elokuvissa
- Käyn kirjastossa kerran viikossa
- Kotoa ei poistuta, ennenkuin sänky on pedattu
- Perjantaisin viikkosiivous: imurointi, lattianpesu, matot ulos ja lakanoiden tuuletus tai vaihto, wc:n pesu.
Tässä näitä mitä tuli mieleen. Näitä meillä noudatetaan edelleen ja on opetettu omille lapsille.
Kommentit (11)
Ai niin ja tietysti tärkeimmät, eli kohteliaat käytöstavat: ”Kiitos”, ”Ole hyvä”, ”Anteeksi”, ”Saisinko... kiitos”, en puhu päälle, en keskeytä, enkä huuda. Noudatan liikennesääntöjä jne.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairasta touhua. Ei voi muuta sanoa. Mitä jos elokuvissa ei mene mitään hyvää? Mitä jos et ehdikään kirjastoon? Taivas tippuu niskaan? Miksi ihmeessä jälkiruokaa keiton jälkeen, mitä jos ei jaksa syödä sitä jälkiruokaa? Ja seuraavana päivänä ei ole keittoa ja tekisi mieli syödä se jälkiruoka, mutta ei saa, vaan se pitää heittää roskiin?
Haukun ja moitin itseäni, kuten vanhempanikin tekivät. En siivoa juuri koskaan, kuten lapsuudessakin oli.
Herran tähären mikä elämä sulla on.... siis aivan järkyttävää! Kohta ollaan burn outissa kun kiireisen viikon jälkeen pitää lähteä perjantaina elokuviin kato kun kuu vaihtuu huomenna ja mä en oo tässä kuussa vielä käyny elokuvissa jne
Vierailija kirjoitti:
Sairasta touhua. Ei voi muuta sanoa. Mitä jos elokuvissa ei mene mitään hyvää? Mitä jos et ehdikään kirjastoon? Taivas tippuu niskaan? Miksi ihmeessä jälkiruokaa keiton jälkeen, mitä jos ei jaksa syödä sitä jälkiruokaa? Ja seuraavana päivänä ei ole keittoa ja tekisi mieli syödä se jälkiruoka, mutta ei saa, vaan se pitää heittää roskiin?
Kyllä kuukaudessa aina joku hyvä leffa menee, eikä aina joka kuukaus käydä, mutta pyritään käymään. Kirjastossakin ehtii ihan hyvin käydä kerran viikossa. Kirjasto on n. 500 metrin päässä.
Ei tietenkään ole PAKKO syödä jälkiruokaa, tai pakko mitään muutakaan. Nämä ovat totuttuja tapoja.
Kysytkö nyt oikeasti ihan tosissasi?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Herran tähären mikä elämä sulla on.... siis aivan järkyttävää! Kohta ollaan burn outissa kun kiireisen viikon jälkeen pitää lähteä perjantaina elokuviin kato kun kuu vaihtuu huomenna ja mä en oo tässä kuussa vielä käyny elokuvissa jne
No ei niitä tietenkään orjallisesti noudateta. Et voi sinäkään olla tosissasi!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tule mieleen kyllä mitään tuon tapaista.
Vierailija kirjoitti:
Haukun ja moitin itseäni, kuten vanhempanikin tekivät. En siivoa juuri koskaan, kuten lapsuudessakin oli.
Tämä on todella ikävää. Toivottavasti pääset eroon tuosta tavasta.
En tiedä onko tästä vinkistä sinulle apua ja vähän menee ohi aiheen, mutta itselläni entisenä koulukiusattuna auttoi, kun usein pysähdyin peilin eteen, katsoin peilikuvaani ja sanoin: ”Sinä olet kaunis! Sinä olet ihana! Sinä olet ainutlaatuinen!”
Auttaisiko, jos ajattelisit joka päivä missä onnistuit ja mitä sait tänään aikaan?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin, tuli vielä mieleen tällainen arkinen tapa, että käyn aina wc:ssä ennen ruokailua ja ennen ulos lähtöä. Joidenkin mielestä varmaan hassua ja varmaan joku kohta tulee sanomaan, että ei mitään järkeä ja entä jos ei ole hätä tms. Mutta tämäkin on tapa. Tähän tapaan on myös omat syynsä.
Ap
Tapoja, ei tappoja! 😳
Ap