Jos on ollut joskus huono maine, tarvitseeko siitä kertoa tulevalle kumppanille?
Mulla oli teini-iässä h*oran maine. Sain sen kun seurustelin useiden poikien kanssa ja olin ihastunut varattuun, nämä asiat tapahtui kun olin 11-12v. Enkä aina ollut myöskään hyvä ystävä, puhuin muista seläntakana pahaa ja levittelin salaisuuksia. Mua kiusattiin rajusti koko ylä-asteen ajan, henkisesti sekä fyysisesti, tajusin jo 7-luokan aikana mitä mun ois pitänyt tehdä toisin ja kadun virheitäni. Oon maksanut tekemistä virheistäni aivan liian kovan hinnan, multa on mennyt terveys ja jouduin mielisairaalaan. Mulla on diagnosoitu myös epävakaa persoonallisuus joka on voinut vaikuttaa käytökseen. Oon nyt 23v, edelleen neitsyt, onko mulla oikeus unohtaa jossain vaiheessa tekemäni virheet ja mennä elämässä eteenpäin vai olenko ikuisiksi ajoiksi jymähtänyt siihen 11-12v tytön rooliin että kaikki näkee minut sellaisena kun olin silloin eivätkä tajua että ihminen voi muuttua aikuistuessaan?
Kommentit (22)
Niin kuin Sarita maajussi-Maunolle?
Ei tarvitse kertoa. Mennyt on mennyttä. Piste.
Ei tarvitse kertoa. Kyllä se sen jossain vaiheessa saa tietää kuitenkin.
Salaisuudet selviää aikanaan, ja seuraukset kertautuu korkojen kanssa. Piste.
No höh, ketään kiinnosta kenenkään maine teini-iässä
Ei tarvitse, eihän tuossa myöskään ollut syytä mihinkään kertomaasi "maineeseen". Olet ollut ihan pikkutyttö tuolloin, sitten kasvanut ja ottanut opiksesi, toivottavasti muut myös.
Katso rohkeasti tulevaisuuteen ja jos asut vielä samalla paikkakunnalla, hakeudu vaikka opiskelemaan tai töihin jonnekin muualle missä et törmää noihin sinusta pahaa puhuneisiin.
Ei tosiaankaan kannata uhrata menneisyydelle voimavaroja vaan mene ihmeessä eteenpäin!
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse kertoa. Kyllä se sen jossain vaiheessa saa tietää kuitenkin.
Siis saa tietää minkä? Ap:han kertoi olevansa edelleen neitsyt, ei siis ole pahemmin h******rannut nuoruudessaan. Puheet on vaan puheita.
Vaikka puheet on vaan puheita niin tuo h*oran maine on vaikuttanut minuun siten ettei kukaan halunnut enää teini-iässä mun kanssa seurustella, mua kartettiin kuin ruttoa niin vaikea uskoa että kukaan mies aikuisiälläkään minun kanssa haluaisi olla. Oon tottunut siihen että minut AINA hylätään ja se sattuu :( . H*oran maine ja kiusaaminen saa minut edelleen häpeämään itseäni ja tuntemaan itseni likaiseksi, tällänen vaikutus sillä on ja teini on muutenkin herkässä iässä niin sitten rikotaan vielä kiusaamalla. Kiusaamisella on kauas kantoiset seuraukset, mutta kuka välittää ei ne kiusaajat ainakaan?
Mietin että miks kukaan haluais ees möläyttää mun menneisyydestä, haluaa jatkaa minun nöyryyttämistä ja kiusaamista? olettaa mun psyykkeen kestävän kaikkea?
Jokainen kantaa vastuun itsestään ja omista valinnoistaan. Syypää löytyy peilistä ja sitä et voi muulla kuin valehtelemalla enää muuttaa.
Syytä vaikka miehiä.
No ei tietenkään? Ethän ole edes tehnyt mitään.
Itseasiassa voin syyttää myös miehiä. Kun olin 11v ja pelattiin kaverin luona totuus & tehtävä - peliä tuli mun tehtäväksi suudella poikaystävän kanssa peiton alla ja tehtiin niin ja kun se peitto vähän liikkui niin yks näistä "kavereista" kuvasi salaa videolle sitä ja levitti sitten sitä videota väittäen kaikille että harrastettiin seksiä. Jouduin kärsimään tästä kans kovat seuraamukset ja tää poika pääsi kuin koira veräjästä!
Sama poika lupasi tehdä mulle nettiin omat sivut jos lähetän hälle alastonkuvia itestäni ja tein sitten niin, luulin että hän halusi oikeasti edistää mallin uraani mutta halusikin vaan häpäistä minut!
Ylä-asteen jälkeen olin todella rakastunut yhteen toiseen mieheen joka aloitti väkivallan käyttämisen mua kohtaan kun sai kuulla miten moni mua halveksii ja vihaa. Vaikka olisin tarvinnut kiusaamisen jälkeen eniten rakkautta ja suojelua! Jäin epätoivosesti roikkumaan huonoon ihmissuhteeseen 2v ajaksi ja menin entistä enemmän rikki. :( pahat traumat on.
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään? Ethän ole edes tehnyt mitään.
Tästä mulla sekookin pahiten pää. Miten mua on voitu kohdella niin julmasti, jos en ole tehnyt mitään?
Ihmiset ja etenkin teinipojat on hirviöitä.
Voimia ap<3
Et ole tehnyt mitään ihmeellistä tai väärää, olit kiusattu lapsi.
Itse olen kertonut miehelleni kaiken omasta menneisyydestäni. Olemme jakaneet omat kokemuksemme koulukiusattuna toisillemme ja puhuneet asioista yhdessä. Oma mielikuvani miehestäni ei ole muuttunut, vaikka häntä on kiusattu peruskoulussa. Tietääkseni miehenikään ei ole muuttanut mielipidettään minusta vaikka tietää taustani.
Joten sanoisin, että pakko ei ole kertoa jos et halua, mutta itselläni asiat tuli kerrottua automaattisesti koska luotan mieheen ja tuntui hyvältä puhua hänen kanssaan nämä asiat läpi. Itse ymmärrän myös paremmin mieheni sulkeituneisuutta uusien ihmisten seurassa, kun tiedän mistä se johtuu.
Lisään vielä, että nuo sinun virheesi tapahtuivat kun olit lapsi. Kaikki tekevät virheitä, mutta mielestäni menneisyyteen ei pidä jäädä kiinni roikkumaan liikaa.
N23
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään? Ethän ole edes tehnyt mitään.
Tästä mulla sekookin pahiten pää. Miten mua on voitu kohdella niin julmasti, jos en ole tehnyt mitään?
Pahuuden vallassa olevat ihmiset kiusasivat sinua.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen kantaa vastuun itsestään ja omista valinnoistaan. Syypää löytyy peilistä ja sitä et voi muulla kuin valehtelemalla enää muuttaa.
Syytä vaikka miehiä.
Tässä taas hyvä esimerkki miesten empatiakyvystä.
Hyi helvetti.
Jaa-a. AP, mieluummin minä sinut ottaisin, kuin sellaisen tyypillisen suomalaisen naisen, joka on ikävälillä 17-25v huårannut niin w.itusti että lukemat ovat useissa kymmenissä.
Olet AP, oppinut läksysi jo nuorella iällä, ennen kuin ehdit edes oikeasti tehdä pahoja typeryyksiä. Suurin osa suomalaisista naisista, samoin kuin suurin osa täällä kommentoivista naisista, on tehnyt paljon paljon kuvottavampia juttuja elämässään, ja pitävät niitä täysin hyväksyttyinä.
Uskon, että sinusta tulee hyvä tyttöystävä/ vaimo jollekin miehelle. Valitse mies viisasti, vältä hyväksikäyttäjiä. Äläkä valitse ainakaan kaikkein jännintä miestä, liina jännistä miehistä ei yleensä tule naiselle onnellista elämää.
t. M37 ( pyytäisin sinua meilailemaan kanssani muuten, mutta tuskin haluat näin paljon vanhemman miehen kanssa ruveta tutustumaan)
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. AP, mieluummin minä sinut ottaisin, kuin sellaisen tyypillisen suomalaisen naisen, joka on ikävälillä 17-25v huårannut niin w.itusti että lukemat ovat useissa kymmenissä.
Olet AP, oppinut läksysi jo nuorella iällä, ennen kuin ehdit edes oikeasti tehdä pahoja typeryyksiä. Suurin osa suomalaisista naisista, samoin kuin suurin osa täällä kommentoivista naisista, on tehnyt paljon paljon kuvottavampia juttuja elämässään, ja pitävät niitä täysin hyväksyttyinä.
Uskon, että sinusta tulee hyvä tyttöystävä/ vaimo jollekin miehelle. Valitse mies viisasti, vältä hyväksikäyttäjiä. Äläkä valitse ainakaan kaikkein jännintä miestä, liina jännistä miehistä ei yleensä tule naiselle onnellista elämää.
t. M37 ( pyytäisin sinua meilailemaan kanssani muuten, mutta tuskin haluat näin paljon vanhemman miehen kanssa ruveta tutustumaan)
*liian jännistä
Joo, muista et ei ollut sinun syysi millään tapaa. Koita kehittää alue missä olet hyvä. Koita sitä kautta kehittää tervettä itsetuntoa ja vahvuutta. Tsemppiä!
- mies 29-
nosto