Olen kyllästynyt

Itseeni. Kertakaikkisesti.
Haluan takaisin mieleni kirkkauden ja kyvyn tehdä viisaita valintoja.

Olen antanut tunteilleni vallan ja miljoonaan vuoteen haluaisin jonkun syliin. Yli puolta nuoremman syliin. Jolla on silti älyä ja kokemusta tuhannen vuoden edestä. Ja silti ihan lapsi. Uhmakas lapsi. Kaikkivoipainen lapsi.

Kismittää ja itkettää.

Tunteet sinänsä ei ole vääriä eikä syyllisiä. Sehän se tässä haaste onkin. Opetella näkemään ja toimimaan viksusti.

Aika kyseenalaista tulisinko tekemään mitään muuveja mihinkään suuntaan.

No, opettelenpa kestämään. Hämmentämään keitokseni etten pala pohjaan.

Herra Taiteilija... Öitä. Ja may god bless in this wicked game of chess.

My mind must be a mess how did you master your access...

Tomorrow's an other day.

😛