Lue keskustelun säännöt.
Onko kokemuksia kun parisuhteessa s...tä tulee mörkö?
11.09.2018 |
Heti aluksi haluan sanoa että mielestäni seksi kuuluu ehdottomasti parisuhteeseen ja läheisyys ja hellyys on itselleni todella tärkeää. Itselleni tämä asia on vain ajan mittaan muodostunut todella ahdistavaksi asiaksi. Mieheni haluaa seksiä KOKO ajan! Olen saavuttanut elämässäni monia itselleni tärkeitä asioita, mutta hän ei arvosta minua niistä yhtään. Tai ei ainakaan mitenkään osoita sitä. Kaikki itselleni tärkeä on häneltä pois. Pitkän suhteemme lopputulemana tuntuu että olen vain pelkkä tarpeiden tyydyttäjä. Kotonakin hän koko ajan (en liiottele) tuijottaa rintojani, peppuani, puristelee, hipelöi, kuiskii korvaani. Kuulostaa varmasti ihanalta mutta kun se on jatkuvaa niin se on todella ahdistavaa. Nytkin itkettää. Hän ei koskaan kysy esim. miten päivä meni tai mitä haluan elämältäni. Ollaan puhuttu näistä asioista lukemattomia kertoja. Ja hän mukamas ymmärtää. Mikään ei vain muutu. Tilanne vain pahenee kun hänelle tulee ikää. On kuin kiimainen koira koko ajan. Haluan arvostusta muutenkin kuin sängyssä. Toivon että hän olisi kiinnostunut MINUSTA ihmisenä. Sekin tuntuu pahalta kun olen monesti luovuttanut ja vain antanut vaikka toinen tietää etten itse edes halua. Kaikki kelpaa. Olen monesti miettinyt kun viimeinen lapsemme lähtee parin vuoden sisään opiskelemaan millaiseksi tilanne sitten muuttuu. Lasten kotona olo on tuonut itselle vähän turvaa ja omaa tilaa. Meillä olisi muuten hyvä suhde mutta tämä on hiertänyt itseäni jo vuosia. Ja tietysti tämän asian takia olen kuullut olevani epänormaali yms. Olen ehdottamut että pidettäisiin taukoa siitä asiasta ja annettaisiin suhteen syttyä uudellen itsestään niin että molemmat haluavat. Sitä painostavaa tilannetta ei vain kestä ja luovutan loppujen lopuksi. Onko neuvoja kun puhe ei auta?
Kommentit (27)
Ei se muutu. Itse en jäisi enkä vastuuttaisi lapsia leikkimään äidinsuojelupoliisia.
Sitku ja itku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joihinkin sairauksiin kuuluu oireena hyperseksuaalisuus. Mm. parkinson, kaksisuuntainen mielialahäiriö, dementia. Näissä sairaalloinen ja pakonomainen seksuaalisuus voi olla yhtenä oireena.
Ns. normaalia tuo eie enää ole, sehän on selvä. Kärsiikö hän itse?
Ilman muuta apua olisi saatava jos haluat liitossa jatkaa.
Ensimmäiselle kommentoijalle; En mielestäni missään vaiheessa kirjoittanut tyon olevan normaalia?? 3/3 Kiitos kommentista! Itse asiassa suhteessamme on ollut ongelmana myös mieheni sairaalloinen mustasukkaisuus, kontrollointi, läheisriippuvaisuus, tunnekylmyys lapsia ja tapahtuneita tragedioita kohtaan. Hänellä on ongelma johon en saa häntä hakemaan apua. Olen oppinut elämään näiden asioiden kanssa tekemällä itse todella paljon uhrauksia elämässäni. Lasten ollessa pieniä nämä asiat oli vain helppo sivuuttaa ja keskittyä olennaiseen eli perheeseen. Nyt kun itselle on jäänyt enemmön aikaa alkaa miettiä omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia, luonnollisesti. Tiedän että miehelläni on mielenterveysongelmia ja tuntuu pahalta kun lapset ovat aina alitajuisesti suojelleet isäänsä ettei joudu kokemaan vastoinkäymisiä, ikäviä asioita kun pää ei kestä. Hänelle tulee ajoittain masennuskausia ja niihinkin tuntuu auttavan seksi. Tiedän että tämä kaikki kuulostaa todella sairaalta mutta rakastan tai ainakin olen rakastnut miestäni kaikesta huolimatta. Nyt en vain jaksa elää enää hänen elämäänsä vaan haluan löytää kadonneen itseni. Mitä minä haluan? Mistä minä nautin? Tämä meni nyt syvälliseksi mutta haluaisin neuvoja ilman eroa. Ero on sitten se viimeinen vaihtoehto kun kaikki on yritetty. Alitajuisesti kyllä tiedän että niin tulee vielä käymään koska ymmärrän että mieheni tuskin tulee muuttumaan.
Sun mies sentään haluaa seksiä ja pitää sua haluttavana ap, toisin kun mun mies. Me ollaan vaan kaverit ja työkaverit yhdessä. Ei miehenikään mitään hellyyttä tai kehuja anna. Olisin ap onnellinen jos minulla olisi sinun tilanteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä melkein samanlainen, painostaa vaikka minä en haluaisi, suuttui ja mökötti kolme päivää, kun en antanut julkisella paikalla kouria jne. Ei oo tervettä. Ällöttää.
Miehellä on addiktio, seksi/seksuaalisuusaddiktio. Ei kenenkään tasapainoisen ja normaalin toiminta ole NOIN ylivirittynyttä ja kaiken muun alleen jyräävää, vaan tasapainoinen tyyppi osaa käytöstavat ja kokonaisvaltaiset huomioonottamisen, vaikka viriili olisikin. Katsooko mies paljon pornoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex oli tuollainen. Hänessä oli muutakin ikävää joten jätin hänet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen että katsoo. Mutta se ei minua haittaa. Katson itsekin joskus. Kommentoijalle Hyvä suhde? Olet oikeassa. Vaikka arki sujuukin niin kyllä suhteemme sisällä onkin aika paljon paskaa. En vain ole halunnut luovuttaa vaan aina yrittänyt ajatella että kyllä tämä tästä. Itsepähän olen valintani tehnyt. Kylläkin 15- vuotiaana... Heh... Nyt kun olen herännyt tästä perhekuplasta haluaidin yrittää korjata suhteemme mutta taitaa olla aika toivoton tegtävä kun toinen ei edes ymmärrä missä mättää. Hän sanoo olevansa onnellinen. Tietysti!
Minulle on sattunut elämäni varrella parikin kuvailemasi kaltaista miestä. Se tilanne ei ole edes vakavilla keskusteluilla ja erouhalla siitä muuttunut, koska miesten mielestä olen ollut epänormaali, kun en halua enkä jaksa koko ajan. Joskus kun oikein panostin ja harrastimme seksiä useammin eli erittäin paljon useammin kuin olisin halunnut, huomasin, ettei sekään riittänyt: kumppanit vaativat sittenkin yhä vain lisää ja taas olen epänormaali. Halut siis vain yltyivät siitä, kun seksin määrä lisääntyi.
Olet varmasti ihan syystäkin huolissaan siitä, kun jäätte lapsen lähdettyä kahden. Älä jää odottelemaan, mitä sitten tapahtuu, vaan pistä tuollaisessa suhteessa pillit pussiin. Rikot itsesi ja kykysi tuntea tuollaisessa aivan täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun mies sentään haluaa seksiä ja pitää sua haluttavana ap, toisin kun mun mies. Me ollaan vaan kaverit ja työkaverit yhdessä. Ei miehenikään mitään hellyyttä tai kehuja anna. Olisin ap onnellinen jos minulla olisi sinun tilanteesi.
En ole Ap, mutta vastaan omasta puolestani: Ei tee lainkaan onnelliseksi huomata olevansa kumppanille pelkkä keho ja seksiväline, jonka persoonalla, kuulumisilla, tunteilla ja sisimmällä ei ole mitään väliä, ellei asia jotenkin liity seksiin.
"Huvittavaa" muuten nuo kommentit näistä sairauksista. Osuvat kyllä niin naulan kantaan. Itsekin näitä epäillyt. Hänen yksi isovanhempansa on syönyt mielialalääkeitä vuosikymmenet ja nyt hänellä on paha muistisairaus. Diagnoosia en tiedä. Tämän vuoksi olen myös alkanut epäillä sen olevan periytyvää. Ja hänen isovnhempansa ovat aina olleet kuin paita ja peppu. Ei mihinkään yksin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, erot ja luopumiset kuuluvat elämään. Laske plussat ja miinukset ja tee johtopäätös. Jos et pysty elämään tai mies ei opi tavoille niin ero on varmasti ihan hyvä vaikkakin vaikea päätös
Työt kutsuu, mutta tuhannet kiitokset kommenteista❤️ Lisää saa kirjoittaa, otan kaikki kokemukset ja neuvot ilolla vastaan. Nämä on sellaisia asioita joita en voi ystävän kanssa puhua kun luonto ei anna periksi avautua. Palaan parin tunnin kuluttua palstalle👍 Ap
Vierailija kirjoitti:
Sun mies sentään haluaa seksiä ja pitää sua haluttavana ap, toisin kun mun mies. Me ollaan vaan kaverit ja työkaverit yhdessä. Ei miehenikään mitään hellyyttä tai kehuja anna. Olisin ap onnellinen jos minulla olisi sinun tilanteesi.
Olipa nyt ihan hemmetin typerä kommentti. Ootko koskaan kuullut siitä, että kaikilla on oikeus koskemattomuuteen, myös parisuhteessa? Se mistä sinä haaveilet voi olla toiselle henkilökohtainen hel vet ti.
Ap:lle taas toivottelen tsemppiä tilanteeseen, jos tilanne ahdistaa noin suuresti ja ette yrityksestä huolimatta saa hommaa selviämään, niin olisiko esim. väliaikainen asumusero hyvä ratkaisu? Molemmat saisitte omaa tilaa, ja jos mies ei osaa olla välillä oman kätensä kanssa, niin se on hänen oma häpeänsä.
Vaatiiko mies seksin runsaan määrän lisäksi myös kokoajan erikoisempia ja erikoisempia seksin muotoja? Tai sellaisia, mitä haluaa itse "kokeilla", vaikket sinä olisi niin innostunut tai ottanut puheeksi?
Jos hän ei halua hakea apua, on tilanne aikalailla taputeltu. Valitettavasti.
Ansaitset kumppanin, jota kiinnostaa sinä ihmisenä eikä lihakimpaleena. Niin me kaikki ansaitsemme.
Ap täällä taas. Mulla oli tuossa useampi tunti aikaa miettiä mieheni käytöstä. Vaikkei mulla ole vertailukohtaa mikä on normaalia ja mikä ei, koska hän on ainut jonka kanssa olen harrastanut seksiä niin muutamat asiat edellä minittujen lisäksi tuntuvat oudoilta. Hän tietää varsin tarkkaan kuukautiskiertoni, itse en seuraa yhtään. Lomat ja varsinkin kahden keskiset reissut suunnitellaan sen mukaan ettei mulla ole menkkoja. Kukaan ei saisi tulla viikonloppuisin yökylään koska silloin hän ei saa seksiä. Sauna= seksiä. Saunominenkin on jo ahdistavaa. Olen monesti sanonut miehelleni että käyttää välillä omaa kättään (tai mistäs minä tiedän montako kertaa päivässä tumputtaa) niin EI kuulemma. Joku tuossa kyseli onko tarpeet muuttuneet. Itse sissa on. Hänestä on tullut hallitsevampi ja kovakourisempi. Tuntuu välillä että hänellä on sellainen hullun kiilto silmissä. Ettei ole ihan oma itsensä. Aika pelottavaa. Ja joskus kun on tullut puhetta erosta-ettäj jos joskus käy niin- hän on sanonut ettei tiedä mitä silloin tekisi. Sekin vähän mietityttää kun hänellä on taipumusta välillä "napsahtaa" että meneekö henki jos erotaan tai tuleeko hänestä aivan mahdoton. Voi olla ettei tapahtuisi mitään. Olen kuitenkin nähnyt hänessä kaksi eri persoonaa. Eikä hän edes muista niitä hetkiä kun on raivostunut. Tulee kuulemma black out. Hän ei ole ollut väkivaltainen mutta todella uhkaava ja tavarat lentelee. Ehkä nämä kaikki piirteet liittyy mielisairauteen tai muuhun sairauteen? Tosiaan, silloin kun hänellä on kaikki asiat hyvin ja elämänsä tasapainossa kaikilla on kivaa. Kun hänelle tulee masennuskausi, ei saa seksiä tarpeeksi tai muuta vastoinkäymistä elämä on yhtä painostavaa helv...iä. Itse olen luonteeltani ehkä liiankin sopeutuvainen ja ongelmien ratkaisija, muidenkin.
Mikä saa sinut uskomaan että tuo on normaalia? Miksi jatkat suhdetta?