Mitä aukkoja sinulla on sivistyksessä?
Mä olen akateeminen ihminen ja peruskoulussa kympin tyttö, joka oppi tehokkaasti asiat - ainakin kokeeseen.
Tiedän hävettävän vähän historiasta. Menen aina ihan vaikeaksi, kun pitäisi keskustella jostain sodasta ja maiden välisistä liitoista, koska en kerrassaan muista aiheesta mitään. Historia on myös hirvittävän laaja alue, enkä oikein tiedä mistä suunnasta sitä lähtisi lukemaan. Tulee niin tyhmä olo.
Onko muilla vastaavia suuria aukkoja sivistyksessä, joiden paljastumista pelkäävät?
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Historia on myös hirvittävän laaja alue, enkä oikein tiedä mistä suunnasta sitä lähtisi lukemaan.
Auttaisiko, jos keskittyisit henkilöihin, etkä suuriin tapahtumiin? Minä olen aina tykännyt historiasta, ja helpointa on mielestäni tutustua ihmisiin esim. elämäkertojen kautta. Siinä samassa tulee ymmärrys sen ajan yhteiskunnasta ja muistakin tapahtumista.
Myös kaikki sellainen kirjallisuus (tai vaikka tv-dokumentit), joissa keskitytään enemmän tavallisen ihmisen elämään, tekee historiasta lähestyttävämmän kuin vain sotien tai valtiomiesten muisteluun.
En ole kovinkaan hyvin perillä Suomen hallintojärjestelmästä.
En esimerkiksi osaisi sanoa, mitä kaikkia ministereitä Suomessa on - ja varsinkaan en osaisi sanoa, kuka henkilö on mikäkin ministeri parhaillaan.
Minua haukuttiin aina kotona duunarivanhempiem taholta tyhmäksi ja siivoojaksi olisin kelvannut heidän mielestään. Kävin Mensan testissä ja jäsen olen, siivooja en tosin ole. Vallan sivistynyt olen muuten omatoimisesti ja puolisoni ansiosta.
Tiedän liian vähän tähdistä, politiikasta, autojen moottoreista ja viineistä.
Olen julkista liikennettä käyttävä absolutisti, jonka mielestä politiikka on tylsää.
Tähdet ovat kauniita.
Mulla ei ole hajuakaan mistä ne arabit tappelevat tuolla Syyriassa/Israelissa/Irakissa tms. Ainoastaan sen tiedän että siellä on ollut joku sota käynnissä niin kauan kuin muistan ja olen kohta 40v.
Mulla on oikein hyvät tiedot ja taidot yhteiskunnallisissa ja populaarikulttuuriin liittyvissä asioissa. Tällaiselta alalta mulla on myös akateeminen tutkinto ja työ. Lisäksi tunnen paljon kaunokirjallisuutta, runoutta yms korkeataidetta.
Sen sijaan urheilusta en tiedä mitään - siis MITÄÄN. Ja joku suomalainen olympiavoittaja tai maailmanmestari varmaan kuuluisi kyllä tietää.
Suomen maantieto on kai sellainen jota pitäisi tuntea paremmin, mutta jos joku sanoo olevansa Peurunkalta, niin ei hajuakaan missä päin Suomea se on ellen googleta. Eikä tästä ole varmaan montaa vuotta kun vielä luulin, että Vaasa on jossain Helsingin vieressä.
Olen kova syömään. Nyt isken parin hodarin kimppuun.
Tuo historia. Yleensäkin sitä opetetaan niin nuorille koulussa ettei silloin vielä kiinnosta yhtään, nyt vanhempana kiinnostaisi mutta on unohtanut kaiken.
En tiedä televisioviihteestä, enkä Facebookista mitään...
M 44
Maantiedettä en vain koskaan ymmärtänyt. Eli kaikki kääntöpiirit ja leveysasteet on käsittämättömiä. Kirjallisuus on myös laaja alue josta haluaisin omata klassikkotietouden. En osaa soittaa mitään mikä harmittaa myös.
Tiedän liian vähän mielestäni kaikesta. Mitä enemmän oppii jostain, huomaa kuinka paljon opittavaa löytyy. Mutta jos joku osa-alue täytyy sanoa, niin urheilu. Vähän sitäkin yritän seurata, muttei vaan kiinnosta tarpeeksi.
Näitä aukkoja on enemmän kuin viitsisi edes luetella, esim: Suomen hallitusjärjestelmä, politiikan kiemurat, laki ja oikeus, kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet, kaikenlaiset verotukseen liittyvät asiat, jne.
Politiikka. Ei voisi vähempää kiinnostaa. En tiedä tarkkaan minkälaisia arvoja mikäkin puolue edustaa.
Historiasta olen kiinnostunut vasta vanhempana. Aikoinaan kansakoulussa junnattiin Kreikan ja Rooman asioita niin kauan, ettei ehditty edes 1. maailmansotaan. Saati talvi- tai jatkosotaan.
Toki sentään Ruotsi-Suomen sodat käytiin läpi. Ehkä aika ei vain riittänyt, ja opettajan oli helpompi olla puuttumatta Suomen lähihistoriaan, jota ainakin talvi- ja jatkosota vielä silloin olivat.
Luin joskus 11-vuotiaana Kollaa kestää -kirjan ;) ja se olikin mielenkiintoinen. Sittemmin olen lukenut ihan historiallisia romaaneja, joista voi jopa oppia jotain. Esim. yllätyin siitä, että Ruotsin hallitsijasuku Bernadottet tulivat Ranskasta. Tietoni sain romaanista Désiréé.
Toki on muitakin aukkoja, mutta eniten harmittaa juuri historia.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on oikein hyvät tiedot ja taidot yhteiskunnallisissa ja populaarikulttuuriin liittyvissä asioissa. Tällaiselta alalta mulla on myös akateeminen tutkinto ja työ. Lisäksi tunnen paljon kaunokirjallisuutta, runoutta yms korkeataidetta.
Sen sijaan urheilusta en tiedä mitään - siis MITÄÄN. Ja joku suomalainen olympiavoittaja tai maailmanmestari varmaan kuuluisi kyllä tietää.
Jos populaarikulttuurista tietää Veikko Lavin ja urheilusta Paavo Nurmen, niihin on uhrannut tarpeeksi muistikapasiteettia.
Urheilu on aivan täysin tuntematonta aluetta. Ei mitään hajua mitkä ovat esimerkiksi jääkiekko- ja mitkä jalkapallojoukkueiden nimiä.
Vierailija kirjoitti:
Suomen maantieto on kai sellainen jota pitäisi tuntea paremmin, mutta jos joku sanoo olevansa Peurunkalta, niin ei hajuakaan missä päin Suomea se on ellen googleta. Eikä tästä ole varmaan montaa vuotta kun vielä luulin, että Vaasa on jossain Helsingin vieressä.
Sama juttu minulla. Luulin jokin aika sitten Lappeenrannan olevan Helsingissä tai ainakin ihan siinä lähellä. Lisäksi en tunne edes kotikaupunkia yhtään enempää kuin ne paikat, joissa eniten liikun, ja reittimuistini on olematon.
Urheilusta ja urheilijoista en tiedä mitään, vaikka joku olisi miten menestynyt. Toinen on mm kasvit, linnut ja kalat, vaikka tykkään ja olen kiinnostunut luonnosta. Jostain syystä en vain muista vaikka yritän ottaa selvää ja lukea. Toinen on kirjojen, näytelmien, elokuvien ja biisien nimet. Tiedän sisällön, mutta vaikea keskustella uskottavasti.
En osaa saksaa enkä ranskaa ja molempia aina ajoittain tarvitsisin. Olen opiskellut ruotsin, englannin, viron, espanjan ja hieman venäjää, mutta eivät nuo auta.