Käsittämättömän huono tuuri: koko ajan metelöiviä naapureita!
Alkaa jaksaminen loppua totaalisesti. Asun kerrostalossa, jossa äänieristys on olematon. Siis esim. naapurin nenän niistäminen kuuluu hiljaisina hetkinä läpi. Tästä lähtökohdasta herkkäunisella on jo vaikeaa, mutta yläkerran naapurit ovat olleet toinen toistansa kamalampia, enkä kestä enää. Saisipa edes joskus NUKKUA! Mutta ei, aina on jotain melua, ja olen jo herkistynyt sille siinä määrin että nukkumaan mennessä olen hermostunut jo valmiiksi, että mitä jos taas tänä yönä ei saa unen päästä kiinni metelin takia.
Muuttaessani taloon yläkerran naapureilla oli koira, joka ravasi öisin ympäri asuntoa, haukkui ja jopa ulvoi. En koskaan päässyt ihan selvyyteen siitä, että oliko omistaja yöt töissä vai mikä oli homman nimi. Kukaan ei koskaan puuttunut asiaan, ja veikkaankin että pahin haitta koitui minulle alakerran naapurina.
No, koiranaapuri muutti aikanaan pois ja huokaisin helpotuksesta. Vaan seuraavat naapurit olivatkin sitten bilettäjiä, ja ilmeisesti opiskelijoita, sillä porukkaa riitti ja useimmiten nimenomaan arkiöisin. Heille uskaltauduin jopa laittamaan postiluukkuun (ystävällisen) kirjeen, ja meno rauhoittui onneksi edes hiukan.
Bilettäjä-asukkaat muuttivat pois n. kuukausi sitten. Jännityksellä odotin, että mitäs nyt tilalle. Ja tässä parin viikon aikana on käynyt ilmi, että uusi naapuri (en ole nähnyt, en tiedä millaisia ihmisiä) soittaa musiikkia _joka ikinen ilta_ klo 22-01 välillä. Musiikki ei ole mitään jumputusta tai menevää, oikeastaan se kuulostaa melko aavemaiselta. Joka tapauksessa häiritsee. Lisäksi muutamaan otteeseen asunnossa on soitettu pianoa keskellä yötä.
Alan kallistua sille kannalle, että juuri mikään ei syö ihmistä niin paljon kuin kerrostalossa vuosikausia jatkuvat öiset häiriöt. En ole mitään muuta niin kovasti toivonut kuin itseni kaltaista naapuria, eli ihmistä joka oikeasti varoo häiriön aiheuttamista etenkin öisin. Muina aikoina minun puolestani naapurit saavat mekkaloida miten haluavat, kunhan yöt saisi olla rauhassa. Korvatulppia en voi käyttää, en kuulisi omaa herätystäni. Muuttaminenkin olisi kova homma, varsinkin omistusasunnosta.
Kohtalontovereita?
Kommentit (7)
Oisko jotain värinällä toimivaa herätyslaitetta, jota voisit käyttää korvatulppien kanssa? Luulisi nykytekniikalla löytyvän, vaikka ranteeseen.
Ap on kyttääjä jolla on ongelmia kaikkien kanssa
Vierailija kirjoitti:
Ap on kyttääjä jolla on ongelmia kaikkien kanssa
Ei ole ollut ongelmia esim. seinänaapureiden kanssa, eikä myöskään missään muussa asunnossa ikinä. Olisi aivan ihanaa jos ei tarvitsisi olla mitenkään tietoinen naapureista, mutta esim. koiran haukku tai pianon soitto YÖLLÄ on kyllä sellainen riesa jonka havaitsemiseksi ei tarvitse kytätä ketään.
ap
Olen pahoillani puolestasi.
Muutin uuteen taloon ja kuvittelin, etten kuulisi naapureista mitään. Erehdyin.
Naapurissani asui ensin hiljainen pariskunta. Kerran kuulin heitä riitelevän useamman vuoden aikana, mutta muuten oli onneksi äänetöntä.
Seuraava nuoripari, joka juhli, seurasi öisin urheilua, kutsui usein kavereita, jotka tupakoivat ja huusivat yöllä parvekkeella ja mies hakkasi keittiön kaapinovia naisen kiusaksi. VIHASIN miestä, vaikka hän vaikutti mukavalta. Toisinaan iskin oman keittiöni kaapinovet kiinni kovaa vinkiksi, mutta ei mitään hyötyä. Heille tuli vauva, joten he muuttivat pois.
Tilalle tuli toinen ovenhakkaajapariskunta. Mies paiskoo ovia kuin kehonrakentaja. En ole vielä nähnyt paria, mutta pyydän heidät nähdessäni, että he sulkevat kaapit hiljaa. Ovien hakkaaminen kuuluu ympäri taloa.
Luen paljon, en metelöi kotona, joten toivoisin, että muutkin välttäisivät naapurien häiritsemistä.
Vierailija kirjoitti:
Ap on kyttääjä jolla on ongelmia kaikkien kanssa
Ei hän ole kyttääjä, vaan haluaisi asua hiljaisemmassa ympäristössä.
Ymmärrän, että tilanne on vaikea ymmärtää, jos on itse tupakoija-narkkari-juoppo-karaokelaulaja.
Itselläni ollut myös samoja kokemuksia. Osa naapureista ollut samanaikaisesti samassa rapussa: eräs mies sammui usein niin että hellalla oli jotain, piti soittaa palokunta kaksi kertaa. Erään alkoholistin metelöinti loppui, kun kaatuis käytävällä ja kuoli. Mustalaispariskunta lauloi parvekkeella öisin, heitteli roskat parvekkeelta alas ja kävi ovella pummimassa. Nuori pari joka kuunteli öisin bassomusaa. Nistipariskunta, jonka nainen joutui psykoosiin ja kiljui yöt päivät ja paiskoi ovia. Monta kertaa ollut muutto mielessä, mutta pienituloisena ei ole varaa lähteä kun halpa kämppä. Syyn olen kyllä huomannut kun järjestöjen asuntoja pari samassa rapussa. Itse käyn vuorotöissä ja arvostaisin hiljaisuutta.
Mä oon ratkaissut ongelman sillä että hengaan kotona korvatulpat korvissa ja tv huutaa. En kertakaikkiaan selviäisi ilman korvatulppia! Kaikki, siis IHAN kaikki naapurista kuuluu asuntooni!