Lue keskustelun säännöt.
Olen yksinäinen ihminen
02.09.2018 |
Minulla ei ole töitä tai opiskelupaikkaa. Kavereitakin vain muutama hassu, joita näen harvoin. Miestäkään ei ole tahtonut löytyä. Olen yrittänyt tutustua uusiin ihmisiin, olla itse aktiivinen ja aloitteellinen, mutta ei siitä vain tule mitään. En ole pidetty ihminen, ehkä siksi, etten vain jaksa esittää, elää rooleja. Olen aito oma itseni, sekä herkkä, jonka olen huomannut häiritsevän joitakin. Mietin asioita paljon. Päivät tahtovat välillä käydä pitkiksi, kun elämässä ei ole juuri mitään sisältöä. Olen vain yksin omine ajatuksineni, ja se jos mikä tahtoo masentaa. Pienenä olin aina se kiusattu luokan hylkiö, se on osaltaan syönyt luottamustani ihmisiin. Kai se vika on sitten minussa, kuten muut antavat jatkuvasti ymmärtää.
Kommentit (12)
"Kavereitakin vain muutama hassu, joita näen harvoin. " Tämä!
Minulla ei ole edes muutamaa hassua kaveria. Olen aivan ihan yksin. Aina. En tapaa koskaan ketään. Jos käyn jossain tapahtumassa tai harrastusporukassa, en tunne siellä ketään, kukaan ei tule juttelemaan. Silti näyttelen reipasta mutta jos kamera valvoisi, olen aina se jonka kanssa ei jutella. Näen tavallaan ihmisiä mutta ainoa, jonka kanssa juttelen on kaupan kassa.
Toki jokainen saa tuntea olonsa yksinäiseksi, mutta jollain asiat voivat olla huonommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon tsemppiä sulle, toivottavasti asiat järjestyy!
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat miltei täydelliseltä tyttöystävältä. Missä sinuun voisi tutustua?
Vitsailet, eikö vain? :o
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat miltei täydelliseltä tyttöystävältä. Missä sinuun voisi tutustua?
Vitsailet, eikö vain? :o
- ap
Noup.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat miltei täydelliseltä tyttöystävältä. Missä sinuun voisi tutustua?
Vitsailet, eikö vain? :o
- apNoup.
No siis, jos välttämättä haluat muhun tutustua, niin onhan mulla sähköposti, jonka voisin antaa.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsetunnon korjaaminen alkaa itsensä hyväksymisestä. Kyllä sen huomaa, jos et ole sinut itsesi etkä muiden kanssa. Tunnistan sinussa nuoren itseni. Sittemmin olen opetellut uskomaan itseeni ja piittaamaan vähemmän muiden luulluista ajatuksista. Erottamaan oman mielikuvitukseni todellisuudesta.
Minäkin olen yksinäinen, mutta siihen on toiset syyt. Itsetuntoa on, tiedän olevani kiva, mutta minä en jaksa. Väsyn toisten seurassa, ei niinkään niistä ihmisistä vaan äänistä, hälinästä, valoista, virikkeistä, matkustamisesta, hälinästä. Jotkut saavat voimaa muista ihmisistä, minä taas lataudun hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä. Yliaktiivinen keskushermosto...
Näin me olemme erilaisia. toivottavasti ne muutamat "hassut" ystäväsi pitävät yhteyttä ja sinä heihin. Hassut ystävät ovat kaikkein parhaita. Vaali niitä suhteita, ne ovat arvokkaita.
Hankkikaa joku eläin esim.kissa ja jutelkaa sille ja harjoitelkaa sille keskustelua small talkingia.Siten on helpompi lähestyä ihmisiä ja keksiä jutun aiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsetunnon korjaaminen alkaa itsensä hyväksymisestä. Kyllä sen huomaa, jos et ole sinut itsesi etkä muiden kanssa. Tunnistan sinussa nuoren itseni. Sittemmin olen opetellut uskomaan itseeni ja piittaamaan vähemmän muiden luulluista ajatuksista. Erottamaan oman mielikuvitukseni todellisuudesta.
Minäkin olen yksinäinen, mutta siihen on toiset syyt. Itsetuntoa on, tiedän olevani kiva, mutta minä en jaksa. Väsyn toisten seurassa, ei niinkään niistä ihmisistä vaan äänistä, hälinästä, valoista, virikkeistä, matkustamisesta, hälinästä. Jotkut saavat voimaa muista ihmisistä, minä taas lataudun hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä. Yliaktiivinen keskushermosto...
Näin me olemme erilaisia. toivottavasti ne muutamat "hassut" ystäväsi pitävät yhteyttä ja sinä heihin. Hassut ystävät ovat kaikkein parhaita. Vaali niitä suhteita, ne ovat arvokkaita.
Kiitokset asiallisesta viestistäsi! Juu, olen kyllä aika nuori vielä, - 99 syntynyt vasta, ja tiedän mulla olevan vielä paljon elämää elettävänä ja koettavana. Myönnän mulla olevan jonkinlaisia itsetunto-ongelmia, en vain tiedä, mitä voisin tehdä asialle. Ne ovat saattaneet juontaa juurensa 8 vuotta kestäneestä henkisen väkivallan harjoittamien koulun oppilaiden taholta. Tunnistan tuon, että rasitut ihmisistä. Itsessäni on samaa vikaa, siihen tosin on ihan omat syynsä sitten. En jaksa ihmisten seuraa pitkiä aikoja, mikä sittem syö jaksamistani, ja saattaa osaltaan vaikeuttaa uusien ystävyyssuhteiden muodostumista.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa joku eläin esim.kissa ja jutelkaa sille ja harjoitelkaa sille keskustelua small talkingia.Siten on helpompi lähestyä ihmisiä ja keksiä jutun aiheita.
Kyllä ne koiralleen asioita juttelevat ihmiset antavat todella omituisen kuvan itsestään. Tuolla näkee niitä höpöttäjiä, en toivoisi sellaiseksi tulevani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vittu että olet säälittävä. Hankkiudu hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vittu että olet säälittävä. Hankkiudu hoitoon.
Ai hoitoon siksi, että ap on yksinäinen? :D Just joo. Se onkin ihan kamala sairaus, varo vain, ettet itse sairastu!
Kuulostat miltei täydelliseltä tyttöystävältä. Missä sinuun voisi tutustua?