Koira stressaantuu muutosta. Siis mitä?? Onko sellaisia kouria?
Multa on kysytty stressasiko meillä koirat muutosta. Ei tietenkään.
Kyseessä kaikenlisäksi vahtikoirarotu ja muutto metsän keskeltä rivariin.
Stressaantuuko tai jotain muuta jinkun koira muutosta tai muista muutoksista? Tuollainen on itselleni täysin vieras asia.
Olen voinut jika kiuran jättäö esim. hotellihuoneeseen, vieraaseen mökkiin jne ilman että koira käyttäytyisi oudosti. Kun palaan, koira / koirat nukkuu levollisesti.
Kommentit (27)
Tuliko sinulle yllätyksenä, että on eriluonteisia koiria? Myös koiran rotu vaikuttaa kuten myös kasvatus.
Reps alapeukuille :DDDD
Kateelliset akat taas. Muakin ottas pannuun jos oma dogi reagois kaikkeen ja sit jollain on dogei jokka on täyspäisii :DD
Vierailija kirjoitti:
Tuliko sinulle yllätyksenä, että on eriluonteisia koiria? Myös koiran rotu vaikuttaa kuten myös kasvatus.
Eikö alottaja nimenomaa kirjottanu et on vahtikourarotu? Kyl sellasen pitäs reagoida jos jonku. Kelaa ny hei.
Seurakoira tyyppisellä ei mitää ongelmaa pitäskään olla.
Pienempänä ei stressaantunut, vanhempana kyllä. Yhdestä muutosta se stressaantui niin että alkoi ulvomaan yksin ollessaan vaikka ikinä ennen ei ollut mitään ongelmaa yksinolon kanssa. Nykyään sitä ei voi ollenkaan enää jättää paria tuntia pidemmäksi ajaksi yksin tai se alkaa metelöimään. Se stressaa myös jos vaikka tuodaan kämppään joku uusi huonekalu tai viedään vanha pois, se taitaa yhdistää nekin asiat muuttoon.
Älä kouri stressaantunutta koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Pienempänä ei stressaantunut, vanhempana kyllä. Yhdestä muutosta se stressaantui niin että alkoi ulvomaan yksin ollessaan vaikka ikinä ennen ei ollut mitään ongelmaa yksinolon kanssa. Nykyään sitä ei voi ollenkaan enää jättää paria tuntia pidemmäksi ajaksi yksin tai se alkaa metelöimään. Se stressaa myös jos vaikka tuodaan kämppään joku uusi huonekalu tai viedään vanha pois, se taitaa yhdistää nekin asiat muuttoon.
Ai kamala. Miten jaksat elää sellasen koiran kanssa? Mä en kestäis jos aina tarttis miettiä mitä tekee ettei koiralle koidu stressii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienempänä ei stressaantunut, vanhempana kyllä. Yhdestä muutosta se stressaantui niin että alkoi ulvomaan yksin ollessaan vaikka ikinä ennen ei ollut mitään ongelmaa yksinolon kanssa. Nykyään sitä ei voi ollenkaan enää jättää paria tuntia pidemmäksi ajaksi yksin tai se alkaa metelöimään. Se stressaa myös jos vaikka tuodaan kämppään joku uusi huonekalu tai viedään vanha pois, se taitaa yhdistää nekin asiat muuttoon.
Ai kamala. Miten jaksat elää sellasen koiran kanssa? Mä en kestäis jos aina tarttis miettiä mitä tekee ettei koiralle koidu stressii.
Hyvin, ihan normaalisti me eletään. Olen työttömänä joten yksinoleminenkaan ei ole hirveä ongelma kun ei tule oikein ikinä käytyä missään pitempiä aikoja.
Mulla on vähän stressiherkkä toi koira mut se onkin belgianpaimen (ei enää ikinä ko. rotua)
Ihmiset hyväksyy heikkoja luonteita ja hermoja millon milläkin verukkeella.
Tosi sääli.
Ihan normaalia se on, että koira stressaa esim. yksinoloa, jos on tottunut olemaan paljon ihmisten kanssa. Meidän koiralla on vahtimistaipumuksia, ja kun se jätetään yksin kotiin, se suljetaan pieneen tilaan, jottei se "joudu" vahtimaan koko taloa. Koira voi stressaantuneena kusta ja paskoa ympäri kämppää. Tämä on helpottanut, kun jouduimme eturauhasen liikakasvun takia kastroittamaan koiran, mutta kun se oli nuorempi ja leikkaamaton, koira oli eteisessä meidän poissaollessa. Koira ei ole niin tottunut pitkiin poissaoloihin, koska teemme töitä kotoa käsin. Oikeastaan tuo kuseskelu yksin ollessa on melko yleistä, mutta useimmat kuvittelevat sen johtuvan muusta kuin stressaamisesta.
Kun tulemme kotiin, koira vaikuttaa ihan levolliselta, niin vaikutti silloinkin, kun tuota kusemisongelmaa oli. Varmaankin on niin, että jotkut ulkoa tulevat äänet saavat koiran stressaamaan, koska vanhempieni luona (vanhempani asuvat vilkkaammalla paikalle kuin me) koira pitää sulkea vielä pienempään tilaan (tuulikaappi), jottei se kuseskele.
Eivät omistajat aina osaa lukea koiran stressiä. Todennäköisesti aloittajan koiratkin ovat stressanneet jollain tavalla, kun tuli muutto rauhallisesta paikasta vilkkaaseen, ja jos koirat ovat vielä vahtikoiria.
Sheltti oli joskus ja se stressaantui aika lailla. Meni ripulille muutoksista. Liian herkkä rotu mulle. Nykyiset kuulemma pääsääntösesti samanlaisia. Ihan on kasvattajilta kuultua.
Vahtikoiraroduthan on just itsenäisiä, miksi ne stressaantuisi helposti muutoksesta?
Aina ne stressaa jotain, jää vain huomaamatta.
Koirathan rakastavat rutiineja, luo ilmeisesti jotain turvallisuuden tunnetta. Jos muutoksia rutiiniin niin pukkaa stressiä.
Minulla tosin ihan rotumääritelmänkin mukaa on "henkisesti herkkä" koira joten helppo lukea
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Mielenkiinnosta kysäsen että miten stressi sitten näkyy jos mitään ulkoisesti oo nähtävissä?
Jos eläin käyttäytyy, syö, toimii, nukkuu jne täysin kuten ennenkin.
Jollain tavalla stressi kyl ilmenisi.
Vierailija kirjoitti:
Reps alapeukuille :DDDD
Kateelliset akat taas. Muakin ottas pannuun jos oma dogi reagois kaikkeen ja sit jollain on dogei jokka on täyspäisii :DD
Onhan se hyvä, että taloudessa on joku täyspäinen.
Meidän vauhtikoura ei stressaannu juuri mistään. Ihan muina kiurina jää nukkumaan hotelliin.
Hei ap !! Tee uus alotus koska täällä on keskimäärästä tyhmempää porukkaa. Ne ei osaa lukee kirjotushäröjä !!
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta kysäsen että miten stressi sitten näkyy jos mitään ulkoisesti oo nähtävissä?
Joillakin koirilla turkki rupeaa hilsettä tuottamaan, jos pitempään pikku stressiä on.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Ja otsikossa heti virhe. "Koira" piti kirjottaa, eikä koura.