Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kumpi on mielestäsi tärkeämpää lapsesi koulunkäynnissä:
27.08.2018 |
Ystävyys vai koulumenestys?
Olisiko parempi, jos lapsesi saa kokeista pelkkiä ysejä ja kymppejä, mutta on yksinäinen ja surullinen siitä, ettei ole kavereita, vai se, että hän viihtyy niin koulussa kuin vapaa-ajallakin, sillä hänellä on vähintäänkin yksi sydänystävä, mutta koulu menestys ei niin hyvä? Paras numero olisi 8 ja sekin satunnaisesti. Muuten saisi kutosia ja seiskoja.
Eli onko sinulle tärkempää lapsesi koulunkäynnin kannalta sosiaalinen, hyvä elämä vai hyvä koulumenestys?
Kommentit (16)
Eipähän se noin mene. Hyvin menestyvällä lapsella on yleensä hyvät sosiaaliset taidot ja paljon kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nuo varmaan mitenkään poissuljettu toisiaan. Toki jos arvosanat alkaa stressata ja ylisuorittaminen rajoittaa elämää niin olisi hyvä saada innostumaan jostain muustakin. Mutta jos kasi irtoaa helposti (kuuntelee tunneilla) niin ei olisi pahitteeksi vähän panostaakin jos koulussa on mahdollista pärjätä. Kaverit on tietenkin tosi tärkeitä, mutta miksei voisi pärjätä koulussa ja kaverisynttärit? Jos pakko valita niin varmaan suurimmalle osalle kaverit olisi tärkeintä, mutta on niitäkin jotka ei välittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Eipähän se noin mene. Hyvin menestyvällä lapsella on yleensä hyvät sosiaaliset taidot ja paljon kavereita.
Toivottavasti nykyään näin. Omassa lapsuudessani hyvät oppilaat salasivat osaamisensa etteivät olisi tulleet kiusatuiksi. Paitsi minä.
En siis tarkoita, että olisi vain kaksi ääripäätä, vaan ihan hypoteettinen kysymys siitä, että entä jos pitäisi näistä kahdesta valita, niin kumpaa pidätte tärkeämpänä?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulumenestys, koska toivon lapseni kouluttautuvan mahdollisimman korkealle ja hänen opiskelevan jotain kovaa alaa joka varmasti työllistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipähän se noin mene. Hyvin menestyvällä lapsella on yleensä hyvät sosiaaliset taidot ja paljon kavereita.
Toivottavasti nykyään näin. Omassa lapsuudessani hyvät oppilaat salasivat osaamisensa etteivät olisi tulleet kiusatuiksi. Paitsi minä.
No Helsingissä on helppo valita koulu jossa kaikki on hyviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En siis tarkoita, että olisi vain kaksi ääripäätä, vaan ihan hypoteettinen kysymys siitä, että entä jos pitäisi näistä kahdesta valita, niin kumpaa pidätte tärkeämpänä?
Ap
Se riippuu myös luokka-asteesta. Kasilla ja ysillä on tärmeintä keskittyä pääsemään kunnon lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Koulumenestys, koska toivon lapseni kouluttautuvan mahdollisimman korkealle ja hänen opiskelevan jotain kovaa alaa joka varmasti työllistää.
Eli uskot lapsesi olevan onnellisempi menestyneenä, mutta yksinäisenä 3.luokkalaisena kuin nauravana ja iloisena, mutta seiskan oppilaana?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulumenestys. Ystäviä tulee ja menee.
Ehdottomasti ystävyys. Suomessa duunarin palkat ei paljoa eroa kouluttautuneiden palkoista ja verotus vielä tasoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En siis tarkoita, että olisi vain kaksi ääripäätä, vaan ihan hypoteettinen kysymys siitä, että entä jos pitäisi näistä kahdesta valita, niin kumpaa pidätte tärkeämpänä?
Ap
Se riippuu myös luokka-asteesta. Kasilla ja ysillä on tärmeintä keskittyä pääsemään kunnon lukioon.
Mulla 15-vuotias tyttö jolla ei ole kavereita, mutta saa koulusta lähinnä kymppejä ja on sanonut, että vaihtaisi ne kympit heti yhteen ystävään. Painajaista käydä yläastetta ilman ystävää. Ala-asteella oli, mutta muutettiin kun tyttö meni seiskalle ja siinä iässä hankalampi saada enää oikeita kavereita, kun ovat jo klikkiytyneet.
Eli valitsisin tuon ystävät ennen kymppejä.
Eipä varmaan johtotehtävissä työelämässäkään niin mukavaa ole pidemmän päälle, jos on yksinäinen.
Tottakai lapsen onnellisuus on pääasia, peruskoulun jälkeenkin ehtii vielä opiskella moneen kertaan. Ja jos saa vain kutosia ja seiskoja pääasiassa, niin se kertoo siitä että hän ei keskity tunneilla tai että ei oikein osaa opiskella eikä kiinnosta, mitäpä sille voi. Ei kaikki ihmiset ole tarkoitettu korkeakoulualoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulumenestys, koska toivon lapseni kouluttautuvan mahdollisimman korkealle ja hänen opiskelevan jotain kovaa alaa joka varmasti työllistää.
Eli uskot lapsesi olevan onnellisempi menestyneenä, mutta yksinäisenä 3.luokkalaisena kuin nauravana ja iloisena, mutta seiskan oppilaana?
Ap
Jos kolmannella luokalla on seiskan tasoa, turha odottaa kovin korkeaa koulutusta. Eikä kolmannella luokalla kukaan ole ”menestynyt”. Ihan tavallisia lapsia ne on. Toiset jaksaa keskittyä ja toiset pitää omaa kivaa. Ja juu. Kyllä se koulu on tärkeämpää, kun kikattelu (ilm oppitunneilla).
Meillä alakoulun lopuksi ka 7,6, lukioon meni että heilahti ka 9,4. Lapsi oppi, miten opiskella yläkoulussa. Ihan itte teki tän.
Alue: Aihe vapaa
Keskitie.