Kun vanhus kertoo samat jutut uudestaan ja uudestaan, voiko hänet vain keskeyttää?

No nopeestihan se sit unohtaa sen keskeytyksenkin vaikka olisikin suutahtanut siitä

Totean että kerroit jo tuon jutun.

Toisethan tekee tota, vaikka eivät olisi muistisairaitakaan... Itse yritän aina heti jutun loppuessa vaihtaa ihan toiseen aiheeseen, mutta en kehtaa suoraan osoittaa, että "sä oot kertonu ton jutun jo sata kertaa".

Älä keskeytä. Voit toki johdatella takaisin tähän päivään hiljakseen.

Voisithan yrittää vaihtaa puheenaihetta ja kysellä muista asioista. Ei tarvinne korostaa sitä, että hän kertoo samaa asiaa uudelleen ja uudelleen. Mutta voi toisaalta olla, että ei se auta. Sitten vain kuunneltavakin uudelleen ja uudelleen....

Vierailija kirjoitti:

Totean että kerroit jo tuon jutun.

Mäkin oon joskus nätisti sanonut, että "siitä olikin jo aiemmin puhetta" ja siitä on seurannut sitten sellainen "aha, no ei mulla sitten mitään puhuttavaa olekaan" -tyyppinen passiivis-aggressiivinen hiljaisuus :D

Annat mennä toisest korvasta sisään ja toisesta ulos jos et jaksa tehdä lisäkysymyksiä joka kerta. Ajattelet omiasi ja näytät kiinnostuneelta.

Eikö olisi hyvä jos juttukaverina olisi toinen muistisairas? Kumpikaan ei väsyisi kun kaikki tarinat tulee ikään kuin uutena?

Joskus jaksan kuunnella uudestaan ja uudestaan, mutta en enää hämmästele tai kysele tarkennuksia. Joskus saatan sanoa, että, joo sä kerroitkin jo, mutta jatkaa silti.

Ei se vanhuus ole kivaa, toisilla pettää ensin pää kun kroppa vielä toimii ja toiset ovat teräviä loppuun asti, vaikka kroppa hajoaa ympäriltä. Yritetään jaksaa, useimmilla meillä se on edessä.

Itse yleensä kommentoin noihin tyyliin "Hei, joo, muistankin tän! Eikös siinä ollut niin ja näin, olipas ihmeellinen juttu!" ja Jotenkin jatkan siihen asiaan kommentointia, niin yleensä mummu sitten jatkaa siihen liittyen jotain muuta juttua, ja saan skipattua ainakin yhden tarinoista.

Tai sitten koittaa itse johdatella johonkin suuntaan kyselemällä tms.

Vierailija kirjoitti:

Toisethan tekee tota, vaikka eivät olisi muistisairaitakaan... Itse yritän aina heti jutun loppuessa vaihtaa ihan toiseen aiheeseen, mutta en kehtaa suoraan osoittaa, että "sä oot kertonu ton jutun jo sata kertaa".

Siis tosiaan tätä tekee ihan kaiken ikäuset ihmiset, eivät muista, että kelle kaikille olenkaan jo leijunut tästä lomamatkasta tmv ja alkaa kertoa samaa tarinaa parhaimmillaan kolmatta kertaa. Mä kyllä näille sanon ihan suoraan, että joo kerroit viime viikolla, sitten naurahtavat kiusallisina, että "heh, aijaa, en muistanu, et kerroinko sulle vai pirjoliisalle". Vanhuksille sen sijaan mulla ei oikein ole sydäntä sanoa, kun he tosiaan näyttävät nauttivan siitä, että joku kuuntelee, joten hymyilen vaan vieressä ja kuuntelen ne samat tarinat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean että kerroit jo tuon jutun.

Mäkin oon joskus nätisti sanonut, että "siitä olikin jo aiemmin puhetta" ja siitä on seurannut sitten sellainen "aha, no ei mulla sitten mitään puhuttavaa olekaan" -tyyppinen passiivis-aggressiivinen hiljaisuus :D

Tuo riippuu varmaan siitä miten äreä luonne muistisairaalla on. Sekä edesmennyt äitini että sisareni kestivät/kestävät hyvin sen kun ilmoittaa juuri kuulleensa saman jutun ja osaavat nauraa itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean että kerroit jo tuon jutun.

Mäkin oon joskus nätisti sanonut, että "siitä olikin jo aiemmin puhetta" ja siitä on seurannut sitten sellainen "aha, no ei mulla sitten mitään puhuttavaa olekaan" -tyyppinen passiivis-aggressiivinen hiljaisuus :D

Just tämä. Sitten ryhdytään marttyyriksi.

No entäs kun ne jutut on vähän turhan intiimejä/roiseja? Yhdellä tutulla vanhuksella on mennyt suodatin kokonaan, kaikki alapääjututkin tulee kuin puhuisi eilispäivän säästä.

Ole iloinen, jos vanhus vielä nauttii elämästään. Kun dementia etenee, muistelet näitä aikoja hyvinä. Varsinkin, jos käy niin kuin usein käy, että vanhuksen persoona muuttuu, hän käy huonotuuliseksi, jopa aggressiiviseksi. Nyt on käsillä viimeiset ajat, kun voit vielä olla tämän ihmisen kanssa niin, että hän on vielä suunnilleen oma itsensä. Yritä vaikka kyselemällä saada hänet kertomaan tapahtumista toisesta vinkkelistä, jos haluat tietää lisää hänestä, varsinkin jos teillä on yhteinen suku. Pian sinulla ei ole enää ketään, jolta kysyä, miten se tai tämä suvun vaihe meni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totean että kerroit jo tuon jutun.

Mäkin oon joskus nätisti sanonut, että "siitä olikin jo aiemmin puhetta" ja siitä on seurannut sitten sellainen "aha, no ei mulla sitten mitään puhuttavaa olekaan" -tyyppinen passiivis-aggressiivinen hiljaisuus :D

Minut on parin viikon sisällä vaiennettu pyytämällä vaihtamaan puheenaihetta. Olen lopettanut juttuni heti, mutta se seurannut hiljaisuus ei ole ollut passiivisaggressiivisuutta vaan ihan sitä, että menee pasmat sekaisin eilä ole siinä jonossa odottamassa seuraavaa aihetta. Keskeyttäjä voisi minusta itse vastata seuraavasta avauksesta ihan itse.