Anna Wahlgren-dokkari
Mitä mieltä? Henkilöstä, kirjoistaan, opeistaan?
Kommentit (21)
Usko tytärtään, joka on kirjoittanut kirjan siitä millainen hirvittävä ihminen hän oikeasti oli.
En ole vielä katsonut tuota, mutta aion kyllä. En tykännyt yhtään hänen kirjastaan tuolloin 90-luvun alussa, kun lapseni olivat pieniä. Oikein tein tarkoituksella päinvastoin monessa asiassa. En kyllä lukenut koko kirjaa, mutta siitä puhuttiin paljon, joten tiesin siitä jotain.
Osa opeista on hyviä (esim. lapsen osallistaminen kotitöihin ja pitäminen huolta siitä, että lapsi kokee itsensä tarpeelliseksi), osa taas järjettömiä (esim. pyrkimys saada pieni vauva nukkumaan 12 tunnin yöunet).
Pidän hyvin todennäköisenä sitä, että Annalla oli alkoholiongelma ja että elämä sen vuoksi ei ollut niin auvoista kuin mitä Lapsikirjan perusteella voisi kuvitella. Lisäksi tiheästi vaihtuvat miehet ja asuinpaikat jättivät varmasti jälkensä lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Usko tytärtään, joka on kirjoittanut kirjan siitä millainen hirvittävä ihminen hän oikeasti oli.
Komppaan tätä. Katson silti dokumentin.
Mietityttää että muutti Intiaan ja jätti kaikki lapset ja lapsenlapsensa. Hieno äiti? Kirja ja käytäntö ei ole sama asia.
Annasta en piittaa, mutta dokkari on aika kiva!
Ihmisyyttä kaikessa raadollisuudessaan.
Mä luin hänen kirjansa aikanaan ja enimmäkseen pidin siitä. En epäile, etteikö hän olisi ollut epätasapainoinen ihminen. Hän saattaa olla sitä ihmistyyppiä, joka on hyvä äiti pikkulapsille ja vauvoille, mutta ei isoille. Oma äitini on sellainen, on myöntänyt että ei osannut kasvattaa meitä teini-ikäisiä yhtään, mutta silloin kun oltiin pieniä niin se oli elämän parasta aikaa. Muistan ihan samoin - kun olin pieni lapsi niin äiti oli kiva ja turvallinen, murrosiässä hän tuntui olevan käärmeissään pelkästä olemassaolostani. Meni off topic, en ole lukenut tyttären kirjaa tai katsellut dokkaria...
Tein Wahlgrenin ohjeen mukaan siinä, että syötin vauvan aina tosi kylläiseksi. En tiedä vaikuttiko se, mutta lapsesta tuli pyöreä, kovin nälkäinen aina ja nyt murrosiän kynnyksellä alkanut kertyä ihan ylipainoa. Myönteisyys vieressä nukuttamiseen oli hyvä, se ei ollut yleistä siihen aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että tällainen aloitus olisi Vauva-palstalla suosittu! Mutta mitä tekee mammat: suoltavat pinnallisuuksia, miettivät ihmissuhteitaan ja omaa persettään. Voi naisia!
Minä ainakin nyt vasta aloin katsoa tuota ensimmäistä osaa. Tähän mennessä ihmettelen, miten tätä naista on pidetty jonain kasvatusguruna, kun vielä nykypäivänäkin elää vahvasti ajatus, että jos lapset elävät rikkinäistä elämää ja lapsia on perheessä monelle eri sisälle, äiti on kelvoton. Miten tämä on aikanaan saanut arvostusta tuossa tilanteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että tällainen aloitus olisi Vauva-palstalla suosittu! Mutta mitä tekee mammat: suoltavat pinnallisuuksia, miettivät ihmissuhteitaan ja omaa persettään. Voi naisia!
Minä ainakin nyt vasta aloin katsoa tuota ensimmäistä osaa. Tähän mennessä ihmettelen, miten tätä naista on pidetty jonain kasvatusguruna, kun vielä nykypäivänäkin elää vahvasti ajatus, että jos lapset elävät rikkinäistä elämää ja lapsia on perheessä monelle eri sisälle, äiti on kelvoton. Miten tämä on aikanaan saanut arvostusta tuossa tilanteessa?
Ei siinä kirjassa kovinkaan paljon keskitytä parisuhteisiin ja ulkoiseen elämään, vaan odotukseen, synnytykseen, ruokkimiseen, nukutukseen, kasvatukseen. Oletko lukenut?
Luin aikoinaan kun omat lapset vauvoja. Osa ohjeista oli ihan OK, osaa en niellyt. Tyyli kirjoittaa: tee näin, oli hieman kummallinen, yhden ihmisen kokemusta äitiydestä joka tehtiin totuudeksi. Jäi mieleen jo silloin ettei lasten lapsuus varmaan kovin turvallinen voinut olla, jossain kirjan kohdassa kertoi kuinka lähti yöllä hortoilemaan ulos ja itkemään. Ehkä tärkein siinä mielessä lun ui niin silloista valtavirtaan vastaan, laittokyseenalaistamaan ainoaa oikeaa totuutta ja etsimään omaa tapaa olla äiti. Eniten pohdituttaa se kuinka nuo rikkinäisimmät ihmiset usein hakevat ehjyyttä vauvoista, täytyy leikkiä kotia jo alaikäisenä ja lapsia pukataan jokaiselle sopivalle kandidaatille. Anna olisi sopinut oman aikansa erilaiset teiniäidit ohjelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Luin aikoinaan kun omat lapset vauvoja. Osa ohjeista oli ihan OK, osaa en niellyt. Tyyli kirjoittaa: tee näin, oli hieman kummallinen, yhden ihmisen kokemusta äitiydestä joka tehtiin totuudeksi. Jäi mieleen jo silloin ettei lasten lapsuus varmaan kovin turvallinen voinut olla, jossain kirjan kohdassa kertoi kuinka lähti yöllä hortoilemaan ulos ja itkemään. Ehkä tärkein siinä mielessä lun ui niin silloista valtavirtaan vastaan, laittokyseenalaistamaan ainoaa oikeaa totuutta ja etsimään omaa tapaa olla äiti. Eniten pohdituttaa se kuinka nuo rikkinäisimmät ihmiset usein hakevat ehjyyttä vauvoista, täytyy leikkiä kotia jo alaikäisenä ja lapsia pukataan jokaiselle sopivalle kandidaatille. Anna olisi sopinut oman aikansa erilaiset teiniäidit ohjelmaan.
Dokumentinkin jälkeen tulee fiilis hyvin epävakaasta, lähes rajatilaisesta ihmisestä. Sitähän hänen oma lapsuutensa hylkäämisineen tosin hyvin alleviivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että tällainen aloitus olisi Vauva-palstalla suosittu! Mutta mitä tekee mammat: suoltavat pinnallisuuksia, miettivät ihmissuhteitaan ja omaa persettään. Voi naisia!
Minä ainakin nyt vasta aloin katsoa tuota ensimmäistä osaa. Tähän mennessä ihmettelen, miten tätä naista on pidetty jonain kasvatusguruna, kun vielä nykypäivänäkin elää vahvasti ajatus, että jos lapset elävät rikkinäistä elämää ja lapsia on perheessä monelle eri sisälle, äiti on kelvoton. Miten tämä on aikanaan saanut arvostusta tuossa tilanteessa?
Ei siinä kirjassa kovinkaan paljon keskitytä parisuhteisiin ja ulkoiseen elämään, vaan odotukseen, synnytykseen, ruokkimiseen, nukutukseen, kasvatukseen. Oletko lukenut?
Olen joskus kauan sitten sitä selaillut. En nyt oikein tiedä, miten tämä liittyi aiheeseen. Pointtini oli se, että miten tuohon aikaan ei ole rikkonaiset parisuhteet ja lapsien tekeminen monelle isälle vaikuttaneet henkilön uskottavuuteen, kun nykyäänkin se vaikuttaa. Onhan se tälläkin palstalla selkeä elämänhallinnan puutteeseen liitettävä ominaisuus.
Minusta vaikuttaa hyvin viisaalta naiselta, joka on varmaan halunnut lapsilleen hyvää ja siitä kai on osoitus hyvät välit muihin lapsiin. Sitten on tehnyt asioita joita tytär kritisoi eli on kaksi eri puolta, se hyvä äiti ja nainen joka eli omantyylistä elämää. Vaikea sanoa ulkopuolisena mitään.
Kirjan neuvot ovat melko yksioikoisia ja toimivat kenties joihinkin lapsiin, mutta jos olen itse oppinut kahden lapsen kanssa jotain, niin sen ettei lapsia voi kasvattaa täysin samoin opein. Kaikki ei toimi kaikkien kohdalla. Eli kirja antoi minulle ainakin kuvan ns. yhden totuuden ihmisestä, melko äärimmäisestä ja jopa omahyväisestä. Ehkä oma elämä on opettanut häntäkin, tai sitten ei. Tyttären uskon puhuvan totta, sellaisia syytöksiä ei helposti tuoda julki. Mielenkiinnolla katson dokkarin.
Loppukaneettina totean vielä, että mielestäni on melkeinpä vaarallista antaa niin ehdottomia ohjeita kuin hän teki kirjassaan, sillä joku voisi kokea epäonnistuneensa täysin äitinä, kun ohjeet eivät hänen lapsensa kohdalla toimikaan.
Nyt olen katsonut dokkarin ja jäi kyllä se tunne, että ihan hyvä, etten aikoinaan kirjan oppeihin luottanut. Jäi epämiellyttävä kuva hänestä. :/
3
Dokkarista välittyi kamala, julkea ja manipuloiva ihminen, joka TV esiintymissään ja paneeleissa toitotti omaa ainoaa totuuttaan huutamalla. Ei pystynyt keskustelemaan toisenlaisen näkökannan omaavien kanssa rakentavasti, ainoastaan närkästyen, mitätöiden muita keskutelijoita.
Päti lapsilaumallaan, nimen omaan laumallaan. Mitenköhän siinä on jokainen lapsi huomioitu yksilönä? Holtiton, irtosuhteissa ja alkoholin kanssa täysin vastuuton ihminen.
Unikoulukin aivan järkyttävää katseltavaa, meni jo pahoinpitelyn puolelle.
Tuli mieleen, että näyttää aivan Cruellalta nykyään. Pelottava ihminen.
80-luvun lopussa oli kyllä liekeissä jossain noissa tv-keskusteluissa, siinä on kansankodin kasvatit olleet hätää kärsimässä tuollaisen keskustelijan kanssa.
https://areena.yle.fi/1-4446906