Masennus ja huono itsetunto parisuhteessa

mitä aikaisemmin menet, sen nopeammin paranet.



Tukeva terapia voisi auttaa suosittelen lämpimästi.



Mihin tunteisiin syöt?

Että minun ratkaisuni olisi sinulle hyvä mutta valitettavasti mulle oikea ratkaisu vastaavassa tilanteessa oli ero ja omien päänsisäisten asioideni selvittely itsekseni. En olisi pystynyt siihen parisuhteessa jossa toinen ei yhtään ymmärrä.

kummasti siinä itsetunto latistuu kun toinen huomauttelee ettei ole ellainen kuin pitäisi. Eikös rakkain ihminen hyväksytä sellaisena kuin hän on? Miten voit elää ihmisen kanssa, joka ei ymmärrä sinua?

Itselläni on myös mennyt huonosti, mutta poikaystäväni on sanonut hyväksyvänsä minut tämän kokoisena. Kuitenkin itse en ole tyytyväinen itseeni mikä heijastaaa kyllä suhteeseen ja en voi olla ajattelematta sitä kuinka hän varmaan haluaisi että olisin hoikempi. Olen miettinyt eroakin, mutta en ole varma olisiko se oikeesti paras ratkaisu vai pitäisikö ensin saada itseni henkisesti kuntoon ennen kun teen mitään suuria ratkaisuja.

olen ykkösviestin kirjoittaja. Mietin myös että minun täytyisi saada itseni kuntoon ensin, en tiedä onnistuisiko se paremmin yksin vai parisuhteessa. Mieheni ei ilkeyttään kommentoi painostani, paitsi riitatilanteissa, vaan on yrittänyt treeniohjelmia tekemällä auttaa. Minusta vain tuntuu, että tarvitsisin hyväksyntää ja rakkautta enkä treeniohjelmaa tai ruokavalioneuvoja! Lääkäriin en ole mennyt, ehkä siksikin että mieheni on lääkäri ja toivoin että hän olisi reagoinut tilanteeseeni, kun sain kerrottua symishäiriöstäni ja masentuneisuudestani. Nyt tuntuu ettei hän välitä enää ollenkaan, koska huono itsetuntoni ja negatiivinen asenteeni on myrkyttänyt suhteemme.

oletko suorittaja? Teetkö niitä asioita mitä haluat, onko saamasi työ sinulle sopiva?



Olet varmaan masentunut ja teet päätelmiä miehen käytöksestä, tunnetko häntä oikeasti? Onko hän sellainen mies jonka kanssa on hyvä olla?

lääkäri kirjoittaa masentuneelle ja ahdistuneelle puolisolle treeniohjelmia.

Mies varmasti tarkoittaa hyvää omasta näkökulmastaan. Silti sinun pitää harkita tarkkaan, onko kympin mies, joka odottaa sinulta täydellisyyttä, oikea mies sinulle. Ero saattaa olla tarpeen sinun mielenterveytesi takia, vaikka mies olisi kuinka mallikelpoinen. Puolison vaatimukset tietystä ankarasta elämäntavasta muuttuvat vuosi vuodelta raskaammiksi, etenkin raskauden jälkeen. Toisaalta miehelläsi saattaa olla halua kuunnella ja pehmentää suhtautumistaan, jos pystyt kertomaan mietteesi riitelemättä, niin kuin ole täällä kertonut, ja annat aikaa sulatella. Toisten arvomaailma kovenee työpaineiden ja oman menestyksen mukaan, muttei kaikkien.



Kuulostaa varmaan hölmöltä, mutta sinulle voisi sopia paremmin eronnut ja pettymyksiä kärsinyt mies, josta turhat nipotukset ovat karisseet, kuin nuori suorittaja. Siinä mielessä ei olisi niin suuri vahinko, jos joutuisit eroamaan ja odottelemaan uuden löytymistä. Mutta tämä on tyhjänpäiväistä höpinää.

Jos hänellä itsellään on kovat tavoitteet ja vaatimukset toiminnalleen, hönellä on sellaiset myös sinulle. Kestääö miehesi epätäydellisyyttä? Oletko maentunut mahdollisesta täydellisyyden pakosta - hyväksyykö miesystävä sinut muuten sellaisena kuin olet? Ymmärtääkö mies inhimillisiä heikkouksia osaksi ihmisen persoonaa ja elämää?



Hyväksytkö sinä itse?!



Suosittelisin terapiaa, se auttaa tunnistamaan tunteita sekä löytämään tapoja käsitellä niitä siten, ettei sinun tarvitse purkaa ahdistusta ja mjuita hankalia tunteita ahmimisella.

tai terapiaa tuohon itsetunto-ongelmaasi ap? Miten olet ajatellut muuttaa asioita? Ei se itksekely ja mässäily ole ennenkään auttaneet mihinkään. Ehkä ette sovi miehesi kanssa yhteen, jos sinua kiinnostaa enemmän mässyjen kanssa turpoaminen kuin terveet elämäntavat. Turha se on kitistä, jos ei ole valmis muuttanaan asioita. Ei ihme, että miestäsi rasittaa elää moisen pullalösön kanssa.

Olet parikymppinen ja pelkäät, ettet enää löydä ketään? Ja sen takia roikut tuossa suhteessa, jossa ei tule kuin paha mieli. Totta kai olet " hirveä" ja kiukuttelet, kun et tule hyväksytyksi omana itseäsi. Mies käyttää valtaansa ikävällä tavalla. Taidat olla suhteessa vain sen takia, että mies on lääkäri, mitä sukulaisetkin sanoisivat, jos jättäisit noin hyvän saaliin...



Miten olet jo ehtinyt valmistua yliopistosta jos olet parikymppinen?