En osaa uskoa siihen, että tapailemani mies tykkää minusta aidosti

...ja se on aika häiritsevä ongelma itseasiassa. Olen kauhean epävarma koko ajan, vaikka mies ei ole antanut siihen syytä. Ei mitään muuta kuin sen, että on todella hyvännäköinen, urheilullinen ja hyväkuntoinen, joka tuntuu naisiltakin huomiota saavan, kun minä taas olen ruma pullukka. En pääse eroon niistä ajatuksista, että mitä se minussa muka näkee? Miksi se haluaisi minut, vaikka saisi jonkun upeankin naisen? Entä jos se ei oikeasti ole tosissaan kanssani? Tiedostan kyllä, että ulkonäkö ei ole tärkein asia kumppanin valinnassa, mutta en voi sivuuttaa sitä faktaa, että on silläkin silti väliä. Sitäpaitsi koen muutenkin itseni hieman eri tasolla painivaksi hänen kanssaan, en vain ulkonäön suhteen vaan ns. koko elämän.

Itsetuntoni on jo vuosia ollut huono, juontaa juurensa varmaan kiusaamisesta sekä yhdestä edellisestä suhteesta, jossa itsetuntoani poljettiin lisää maahan. En tiedä miten pääsisin tästä eroon ja voisin luottaa miehen tunteisiin ja heittäytyä nauttimaan tästä meidän jutusta. En haluaisi pilata tätä kaikkea olemalla epävarma ja sen vuoksi kauhean varautunut, jos tässä oikeasti olisikin jotain suurta ja aitoa kyseessä. Onko kellään omakohtaista kokemusta tai muita vinkkejä? Ammattiapua ei sinänsä kannata ehdottaa, että olen käynyt psykologin juttusilla kyllä menneiden vuoksi, käyn edelleen silloin tällöin. Siitä ei vaan tunnu olevan hirveästi hyötyä ihan rehellisesti sanottuna.