Urheilu ei näytä lisäävän onnellisuutta, päinvastoin

Joo se on totta.. Itekki ku joskus oon urheillu ja joskus en, niin rennoin oon ollu sillon ku en oo urheillu. Urheilijamaisuus tekee ihmisistä ja musta ainaki enemmän helposti ärsyyntyvän, huonolla tavalla perfektionistin, ulkonäkökeskeisen ja aggressiivisen. :D

mut jos joskus vaan harrastaa niin se tuo kyl enemmän positiivista itessäni esille jos laji on mieluinen. mut jos ihan harrastaa harrastaa niin tiiän et oon ns miellyttävämpi ihminen sillon ku en HaRRASTA liikuntaa :D

,Ei tuo ainakaan minulla päde. Mulla liikunta on niin arkinen osa elämää että olen selkeästi huonommalla tuulella ja onnettomampi jos joudun jostain syystä pitämään taukoa. Se on mulle tärkeä osa henkistä hyvinvointia, treenatessa keskityn vain ja ainoastaan siihen enkä mieti esim työasioita.

Nii. Mul on taas sillee et oon vähän rauhaton luonne ja urheillessa se korostuu. Sillon ku en urheile niin pysyn rauhallisempana. :) Plus mulla menee helposti siihen että must tulee neuroottinen esim ulkonäöstä ja ne luonteenpiirteet ei sovi mulle eli musta tulee rasittavampi ku vs jos oon rento. :D