tapasin sattumalta lukioaikaisen ihastuksen

viimeksi nähty ehkä kymmenen vuotta sitten. Kummallakin meistä perheet jne.

En ole varmaan vuosiin enää tuntenut miltä tuntuu ihastuksen tunne, koska olen ollut jo kauan hyvässä suhteessa enkä ole ihastunut kehenkään lukuunottamatta omaa puolisoa.

Mutta nyt on pakko sanoa, että en saa millään tätä henkilöä mielestäni. Ja suurin syy siihen on se, että meillä synkkasi niin hyvin, että olen aivan varma tunteen olevan molemminpuolinen.

Nyt muistan taas, miltä ihastumisen tunne tuntuu. Tältä se tuntuu. Ihan niinkuin silloin joskus teininä. Yhtäkkiä se vaan vie jalat alta, ja sitä ei ajattele järkevästi. Hetken tämä varmaan kestää, sitten taas unohtuu.

Tiedän kyllä että se on pelkkää ihastumisen tunnetta, eikä muuta.

Olin vain jo unohtanut, miltä se tuntuu.