Onko vika minussa vai työpaikassa???
Käsittämätöntä. Olin just 5 vk lomalla töistä, jossa olen ollut viisi vuotta.
Ongelmana on se, että aina aamuisin tunnen itseni onnelliseksi ja oletan, että tulee hyvä päivä. Mut sit kuitenkin pikkuhiljaa alkaa ajatukset tummua ja puolenpäivän jälkeen se paha olo valtaa mut kokonaan loppupäiväksi ja kestää monta tuntia töiden jälkeen, et saan mielenrauhan.
Ihan tosissani haluan olla positiivinen mut tunnen kun se hymy vaan alkaa hyytyä.
Ei mulla ollu lomalla mitään tällasta, mut lomaa ennen samat fiilikset kun nyt.
Luulin, että kyse on omasta omasta stressistä mut alkaa tuntua, että jokin tossa paikassa mättää.
Kommentit (10)
Ei muuta kuin työnhakuun, taitaa olla aika vaihtaa maisemaa :)
Kai sä ny tiedät mikä siellä mättää? Tylsä ja tympeä työ, ikävät työkaverit, idiootit asiakkaat...?
Vierailija kirjoitti:
No eiköhän oo päivän selvää että paikassa joku mättää. Eikun uutta paikkaa etsimään.
Hittokun ei vaan ole autoa ja rahaa siihen, nykyseen paikkaan pääsen junalla.
Luulin tosiaan, että pitkä loma jotenkin vapauttaa mut, mut taitaa asiat olla toisin.
Töissä on monia usein hyvin ahdistuneita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kai sä ny tiedät mikä siellä mättää? Tylsä ja tympeä työ, ikävät työkaverit, idiootit asiakkaat...?
Luulin, että pystyisin olemaan itse hyvillä mielin välittämättä muista ja niiden olosta. Mut se lienee mahdotonta, seura tekee kaltaisekseen.
No jos ei siellä paikassa ole mitään konkreettista vikaa, niin tuskinpa isompaa vikaa on. Ei sinussakaan. Minusta on aika epärealistista, että töissä tuntisi itsensä onnelliseksi tai olisi jotenkin ihmeen positiivista. Itse noin yleisesti tykkään työstäni enkä vaihtaisi millään, mutta kyllä välillä vatuttaa kuin pientä eläintä, välillä kyllästyttää, välillä tuntuu ettei jaksa. Mutta ei niillä mitään väliä ole, oloja tulee ja menee, ja kaikkien niiden aikana hoidan vaan hommani välittämättä vaihtuvista tunnetiloista.
Nimittäin tiedän, että missään työpaikassa ei olisi toisin. Jo se, että on mentävä johonkin paikkaan tiettyyn aikaan ja tehtävä toisten määräämiä töitä, aiheuttaa peruspytytystä joka pitää vaan sietää. En itse asiassa ilman jonkin asteista itseni pakottamista tekisi ikinä mitään muuta kuin nukkuisin, söisin ja joisin kaljaa. Ja jos olisin työtön ja voisin tehdä noita, en usko että sittenkään olisin tyytyväisempi vaan sitten olisi liian pitkästyttävää, liian köyhää, liian sitä ja tätä.
Jos olet juuri lomalta palannut ap niin älä nyt ota tuntemuksiasi liian vakavasti. Loma ja työ on iso kontrasti ja erittäin monia ihan työhönsä perustyytyväisiä ihmisiä ahdistaa ja pytyttää töissä loman jälkeen ekat viikot. Tuntuu jopa ettei tähän pysty enää. Mutta kyllä siitä taas vauhtiin pääsee.
Veikkaanpa, että H U S kyseessä...
Ihan normaali paluu arkeen loman jälkeen. Menee ohi muutamassa viikossa.
No eiköhän oo päivän selvää että paikassa joku mättää. Eikun uutta paikkaa etsimään.