Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit erilailla kuin äitisi?
06.08.2018 |
Nyt antaa tulemaan kaikki ajatukset mitkä tekisit/teet erilailla kuin äitisi? Alla omia esimerkkejä.
Itse haluan opettaa lapsilleni miten julkisilla liikutaan. Äitini ei koskaan suostu lähtemään millään muulla kuin autolla liikenteeseen ja tästä syystä olin ensimmäistä kertaa päälle 20-vuotiaana junassa. Myös sen haluan opettaa, että pienet matkat voi kulkea pyörällä tai kävellen.
Haluan antaa lasten vapaasti maistella erilaisia ruokia ilman, että heille kerrotaan mistä he pitävät ja mistä ei. Ja jos ei tykkää, mitä sitten?
Kommentit (8)
Ainakin näin päällimmäisenä sen, etten tule hankkimaan lapsia.
Olen kyllä kiitollinen omasta elämästäni, mutta se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun menen puolukkaan, otan riittävästi ämpäreitä mukaan. En tee kuten äitini, joka riisui ensin esiliinansa, sitten huivinsa, sitten puseronsa jne. Marjanyssyköitä oli useita, kun palattiin marjasta🤭 ja äiti lähes ilkosillaan. No asuttiin syrjäseudulla.
Varmaan tekisin vähän enemmän päätöksiä lapsen puolesta. Eli esim. tekisin niin, et lapsella olis ikäänku suunnitelma , siis järkevä suunnitelma elämälle vaikkei lapsi ite sitä tyyliin haluaiskaan..
Ja sit jos lapsi esim olis itsepäinen niin panostaisin siihen et saisin sen ns ruotuun jotenki. Eli en olis kai liian kiltti tai jotain sinne päin...
Ja sit, ehkä enemmän juttelisin tunteista yms ainaki jos lapsi olis sen tyyppinen että arvioisin että sille sopii sellanen. Ja sitten, laittaisin sen harrastuksiin. Eli en ihan ois silleen että" ite saat päättää jos haluut" Vaan veisin sen jonnekki ja pitäisin sen siellä vaikka sen motivaatio hiipuisku vähäsen... Siis en ny pakottais mutta kuitenki tollasta mikä tuo elämään järkevää sisältöä.
Kaiken. Alkaen siitä, että äitini teki taivaspaikkaa havitellessaan 15 lasta, joita kohteli eriarvoisesti. Kun teen kaiken toisin kuin tuo pahuuden ruumiillistuma, tiedän olevani oikealla tiellä.
Eläisin rohkeammin eikä niin kovin vaatimattomasti, ajattelisin hieman itsekkäämmin ja matkustelisin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En raahaa vieraita miehiä kotiini, jos oma mies on muualla käymässä.
En puhu rumia lasten kuullen. (lue: tosi törkeitä)
Kyseessä siis julkisesti harras uskovainen ihminen (muka)
Kuuntelen, tahdon ymmärtää lapsiani, heidän ajatus- ja tunneprosessejaan. Kannustan heitä siihen suuntaan elämässä, mihin he haluavat. Muistutan heitä jatkuvasti, miten arvokkaita ja ihania he ovat - juuri omana itsenään.
Omalle äidilleni olin aina jotenkin liikaa. Niin tunteet, kysymykseni kuin ajatukseni, niistä ei kiinnostuttu millään tasolla, vaan sivuutettiin. Minulle jäi tunne, että en ole riittävän hyvä, en kelpaa, eikä äitini rakasta minua sellaisena kuin olen. Ei vielä tänäkään päivänä.
N33 + 3 lasta
Kaiken. Alkoholistiäitini hylkäsi minut kun olin 7v. ja sairastui alkoholidementiaan reilu 40v ikäisenä. On kuollut jo.