Vanhusten itsemääräämisoikeus on kyllä vain kaunista sanahelinää

Joo, ihme n*tseja kaikki. Antaa vanhusten elää -- kunnes kuolevat.

Ihmettelin kun Saksassa jotkut vanhemmat miehet olivat karanneet festareille. Pidetäänkö niitä siellä vankeina?

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kun Saksassa jotkut vanhemmat miehet olivat karanneet festareille. Pidetäänkö niitä siellä vankeina?

No miksi kuvittelet, että vanhainkodeissa on aidat ympärillä, lukitut ovet ja siteet sängyissä ja pyörätuoleissa?

Vierailija kirjoitti:

heille tehdään kysymättä, "heidän omaksi parhaaksi" asioita.

He pelkäävät ja toivovat kuolemaa.

Norjan malli meillekin. Siellä saa polttaa tupakkaa, juoda viskiä. Tehdään retkiä ja ELETÄÄN vanhainkodeissa.

Norjan mallista en tiedä, mutta oon ollut Suomessa töissä pitkäaikaishoidon osastolla ja joidenkin hoitajien toiminta on tosiaan tuollaista. Väkisin tehdään asioita, vaikka vanhus olisi aivan paniikissa. Vaikeaahan se tietenkin on tasapainotella sen kanssa, että annetaanko olla paskat housussa kun dementoitunut vanhus ei suostu vaipan vaihtoon suostuttelemalla vai vaihdetaanko väkisin, ettei tule virtsatieinfektiota ja muita alapään tulehduksia + mahdollisesti vielä sotke paikkoja ulosteellaan.

Nää on ihan hirveän vaikeita kysymyksiä. Ei ole aikaa, ei ole riittävästi henkilökuntaa ja näille ahdistuneille vanhuksille, jotka eivät enää ymmärrä maailmasta mitään ei edes kunnon ahdistuslääkkeitä määrätä, etteivät vain jää koukkuun, vaikka DNR-päätös olisi olemassa ja viimeisiä vuosia eletään.

Itse en kestänyt sitä hommaa, vaihdoin alaa.

Vierailija kirjoitti:

heille tehdään kysymättä, "heidän omaksi parhaaksi" asioita.

He pelkäävät ja toivovat kuolemaa.

Norjan malli meillekin. Siellä saa polttaa tupakkaa, juoda viskiä. Tehdään retkiä ja ELETÄÄN vanhainkodeissa.

Olen töissä vanhustenhoidossa kunnallisella puolella. Meillä saa polttaa tupakkaa ja juoda viskiä. Retkiä tehdään n. kerran kuussa. En tiedä että muuallakaan tupakanpoltto ja viskin juominen olisivat kielletty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kun Saksassa jotkut vanhemmat miehet olivat karanneet festareille. Pidetäänkö niitä siellä vankeina?

No miksi kuvittelet, että vanhainkodeissa on aidat ympärillä, lukitut ovet ja siteet sängyissä ja pyörätuoleissa?

Vanhainkoteja ei edes enää ole. Huonokuntoiset vanhukset ovat kodeissaan, jossa hoitaja tekee pikakäyntejä. Ihminen ei pääse mihinkään, kun oma fyysinen kunto ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kun Saksassa jotkut vanhemmat miehet olivat karanneet festareille. Pidetäänkö niitä siellä vankeina?

No miksi kuvittelet, että vanhainkodeissa on aidat ympärillä, lukitut ovet ja siteet sängyissä ja pyörätuoleissa?

Vanhainkoteja ei edes enää ole. Huonokuntoiset vanhukset ovat kodeissaan, jossa hoitaja tekee pikakäyntejä. Ihminen ei pääse mihinkään, kun oma fyysinen kunto ei riitä.

Onhan niitä, olen itsekin töissä sellaisessa. Niitä vaan sanotaan esim. palvelutaloiksi tai monipuolisiksi palvelukeskuksiksi.

Minulla on muistisairas äiti ja ihmetyttää, mihin hänen itsemääräämisoikeutensa ulottuu. Onko hänellä oikeus esimerkiksi syödä homeista ruokaa, jos itse haluaa? Kulkea likaisissa ja haisevissa vaatteissa? Jättää lääkkeet ottamatta, koska ei muista niitä ja valehtelee ottaneensa? Lähteä talvipakkasella kesävaatteissa pyöräilemään ja palelluttaa itsensä? Lämmittää uuneja puilla ja saada savu- tai häkämyrkytys tai sytyttää tulipalo?

Vai onko minun velvollisuuteni tyttärenä suojella äitiä omalta itseltään ainakin silloin kun itsemääräämisoikeus ja hengissä säilyminen ovat ristiriidassa?

Ei se vanhus mikään lapsi ole mutta heitä kohdellaan niin. Puhutaan kuin vähä-älyisille.

Ja ihmiskunta etsii kuumeisesti keinoa miten eläisi pitempään.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kun Saksassa jotkut vanhemmat miehet olivat karanneet festareille. Pidetäänkö niitä siellä vankeina?

No miksi kuvittelet, että vanhainkodeissa on aidat ympärillä, lukitut ovet ja siteet sängyissä ja pyörätuoleissa?

Vanhainkoteja ei edes enää ole. Huonokuntoiset vanhukset ovat kodeissaan, jossa hoitaja tekee pikakäyntejä. Ihminen ei pääse mihinkään, kun oma fyysinen kunto ei riitä.

Onhan niitä, olen itsekin töissä sellaisessa. Niitä vaan sanotaan esim. palvelutaloiksi tai monipuolisiksi palvelukeskuksiksi.

Eikö teidän yksikköä ole vielä ulkoistettu näille kansainvälisille hoivayriyyksille? Kunta ostaa sitten palvelut niistä? Kuntapaikkoja vähän ja vanhukset todella huonokuntoisia. Suoraan ostettuna paikka maksaa 4000-5000 €.

Minä haluan vanhanakin juoda valkoviiniä ja tehdä vaikka votkapaukun. Ja syön mitä haluan.

Vanhuksia tulisi kunnioittaa ja ottaa käyttöön kaikki se tietotaito, elämänkokemus mitä heillä on.

Osallisuus on tärkeää. Vaikkapa saada tehdä itse iltapalaa jos siihen kykenee. Leivät ja lisukeet pöytään ja itse saisi tehdä. Monet vanhukset ovat olleet aktiivisia, eivät ole tottuneet palveluun. Toko auttaa pitää mutta omatoimisuus kunniaan.

No onhan he huonokuntoisia jos makuutetaan sängyssä!! Jo perusterve ihminen menee huonoon kuntoon jos vain makaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei se vanhus mikään lapsi ole mutta heitä kohdellaan niin. Puhutaan kuin vähä-älyisille.

Valitettavasti osalla vanhuksista aivot rappeutuvat ja kognitiiviset toiminnot heikkenevät. Tavallaan he muuttuvat lapsiksi jälleen ja heille pitää puhua eräänlaisella selkokielellä, että he ymmärtäisivät.

Kyllä jotkut satavuotiaatkin voivat olla yhtä terävä-älyisiä kuin nuorena, mutta kaikki eivät todellakaan ole.

t: muistisairaan tytär

Vaikeita kysymyksiä. Ehkä syy näihin ongelmiin on se, että valtaosa ihmisistä ei tiedä eikä mieti, millaista vanhuus tulee olemaan. Aikaisemmin ihmiset kuolivat vähän aikaisemmin, joten ei oikein jouduttu kohtaamaan millaisia ongelmia erilaiset muistisairaudet tuovat. Nykyään ihmiset elävät 90v -> ja laitospaikan saa vain sellainen henkilö, joka ei mitenkään pärjää enää kotihoidossa. Tämä tarkoittaa, että tälläkin hetkellä kotona elää vaikeasti muistisairaita vanhuksia.

Laitosasuminen on monessa mielessä "lusimista". Et pysty mitenkään vaikuttamaan siihen, millaisia henkilöitä asuu kanssasi samalla osastolla. Hoitajilla on usein täysi työ asukkaiden hoitamisessa ja myös siinä, ettei kukaan vahingoita toista. Silmät saa olla selässäkin.

Laitoksissa myöskin em. itsemäärämisoikeus on hyvinkin rajallista. Monet yli 90v. ihan oikeasti haluaisivat lähinnä nukkua, mutta joka päivä pitää nousta aivan aikataulun mukaisesti lääkkeille ja ruualle laitosaikataulun mukaisesti.  Vanhusten makuuttaminen nykyään hoidossa on sellainen kirosana, että väsynyt vanhus siirtyy istumaan pyörätuoliin yleisiin tiloihin ja kohta hän nukkuu pää pöydässä. Mutta pääasia siis on ettei "makuuteta".

Ehkä suurin ongelma vanhuksilla on todellakin se loputon yksitoikkoisuus ja pitkästyminen. Vanhukset istuvat ja odottavat.  Ollaan kuoleman odotushuoneessa ja odotetaan päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen.

Tällainen loppu sitä tulee itse kullakin olemaan ja jos elää vanhaksi eikä kauheasti ei ole vaikutusmahdollisuuksia siihen, millaista tulee olemaan. Rahalla pääsee ehkä kalliiseen hoitokotiin, mutta ongelmat ovat samoja mitä halvemmissa vaihtoehdoissa. Omaisetkaan eivät jaksa vanhuksiaan, vaan haluavat heidät jonnekin "hyvään hoitoon" rauhoittaakseen omaa omatuntoaan. Hoitotahdoilla voi jonkin verran määritellä omaa hoitoaan, mutta niitäkin noudatetaan resurssien suomissa rajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Minä haluan vanhanakin juoda valkoviiniä ja tehdä vaikka votkapaukun. Ja syön mitä haluan.

Kertoisitko, pitääkö sinun antaa syödä pilaantunutta ruokaa, jos arvostelukykysi ja hajuaistisi on sairauden takia heikentynyt etkä itse tajua ruoan olevan syömäkelvotonta? Onko sinulla silloinkin oikeus syödä mitä haluat?

t. muistisairaan tytär (jonka äiti on ihan oikeasti kaivanut kompostista homeisia nakkeja ja piilotellut niitä syödäkseen ne myöhemmin...)

Jouduin terveyskeskuksen vuodeosastolle pidemmäksi aikaa kun minulle tehtiin ohutsuoliavanne. Olen 67 vuotias. Siis minun päässäni, muistissani, puheessani tai muussakaan ole mitään ongelmaa. Kuulen ja näen hyvin.

Minut siis oli leikattu ja toimitettu toipumaan vanhusten vuodeosastolle, jossa kaikki makasivat sängyssä liikkumatta omatoimisesti mihinkään. Ja tietämättä missä olivat.

Ohutsuoliavanne vaatii avannepussin ja se vaihdetaan tarpeen mukaan tunnettiin/päivittäin.

Yhden yön jälkeen siinä maatessani pyysin hoitajaa vaihtamaan pussin, kun se jo ylivuoti.

Arvatkaapa mitä hoitaja vastasi? Ei heillä ole vaihtopusseja. Tavara, mitä suolesta tulee on suolahapon kaltaista, polttaa siis ihon ympäriltä. Pyysin lääkärin paikalle, hän tuli. Sanoin, että soitan itse tähän ambulanssin ja saavat viedä minne haluavat mutta tähän en jää, koska nyt pitää antaa apua ja saada avannepussi. Myöhemmin, kun jouduin samaan paikkaan komplikaatioiden vuoksi, minulle selvisi, että avannepussit olivat alemman kerroksen hoitoväline huoneessa ja niitä oli joka lähtöön. Välinehoitaja sanoi, että täältä niitä aina saa, tule vain hakemaan. Kävinkin ne itse sieltä tai jos olin huonossa hapessa. Mieheni haki. Minua kohdeltiin kuin päässäni olisi jotain vikaa eikä suolessa, huudettiin korvaan ja annattiin kerrankin naapurin lääkkeet. Mitähän jos ne olisin napannut? Minulla kun oli lääkkeenä vain D-vitamiini.