Lue keskustelun säännöt.
Kohta 29 ja kaikki kesken
16.07.2018 |
Puuttuu korkeakoulutus ja ei oo parisuhdetta. Lapsista haaveillut 24 vuotiaasta kun rakastuin ensimmäistä kertaa (täysin väärään mieheen). Nyt ikää tän verran ja tuntuu etten mitenkään voi saada kaikkea. Taustalla menetetty nuoruus vaikealle sairaudelle. Tuntuu että aika ei riitä.
Hirveen raskasta. Mites muut samanikäiset lapsettomat sinkut?
Kommentit (17)
Hyvin on aikaa saada tuo kaikki vielä! Moni opiskelee korkeakoulussa vielä 40+iällä ja ikinä ei voi tietää kenet tapaa vaikka tämän vuoden aikana.
Itse olin 5v täysin toivottomassa suhteessa jossa mies ei halunnut lapsia.
Puoli vuotta erosta tapasin nykyisen kumppanin jonka kanssa tulin raskaaksi vain muutaman kuukauden seurustelun jälkeen ja nyt 6v jälkeen meillä on kaksi lasta ja minä olen vasta aloittamassa korkeakouluopintoja 31 vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet vielä nuori ja kaikki on vielä mahdollista! Sain oman lapseni vasta 31-vuotiaana ja vasta ensi keväänä, kun lapsi on vähän isompi, olen hakemassa korkeakouluun jatko-opiskelemaan, ammattitutkinto ja yo-tutkinto vain plakkarissa. Kyllä sinä vielä ehdit. Usein kun hommat alkavat tapahtumaan, ne tapahtuvat rytinällä, muutaman vuoden sisällä. Voipi olla, että ennenpitkään odotat esikoistasi, olet juuri saanut kirjeen yliopistolta, että ole päässyt sisään ja päätät lykätä opiskelujen aloittamista lapsensaannin vuoksi, tai jotain vastaavaa, elämä muuttuu! Tai sitten tajuat ettet haluakaan opiskella tai ettet haluakaan lapsia. Ihminenkin muuttuu. Tsemppiä sinulle! :)
Nykyään ensisynnyttäjät ovat reilusti kolmenkympin puolella, joten sen asian kanssa et todellakaan ole yksin. Äläkä ota paineita. Moni muu, ilman mitään sairaustaustaa, on sinun asemassasi ja vieläpä paljon myöhemmässä iässä. Sellaista se elämä on, joskus suhteet kariutuu ja toisinaan elämä laittaa sinut kasvamaan itseksesi, eikä se ole huonoa sekään.
Halaus sinulle, ap!
Oishan elämä tylsää, jos kaikki olisi valmista!
Minä olen 45 ja taivaan kiitos keskeneräisiä asioita riittää vielä muutamaksi vuosikymmeneksi. Kaikki ei ehkä koskaan valmistu ja osa suunnitelmista vAnhenee, mutta uusia tulee tilalle.
Hyvin ehtii vielä. Mä olen sua kymmenen vuotta vanhempi, eikä ole mullakaan mitään. Mulla ei ole edes mitään selitystä tilanteelleni muuta kuin oma paskuuteni ihmisenä. Nyt meet ja teet, etkä päästä itseäsi mun tilanteeseen. Silloin on jo liian myöhäistä,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voipi olla että prioriteetit menee jossain kohtaa uusiks. Tai sitten ei.
Kiitos paljon ihanista ja kannustavista vastauksista <3
Toivon todella että elämä vielä muuttuu ja saan toivomani asiat. Usein vaan iskee epätoivo... tapasin vähän aikaa sitten netin kautta hirveän kivan miehen, mutta hän on niin epävarma ettei siitä taida tulla mitään. No ehkä hän ei vain ole se oikea, vaikka kovasti siltä on tuntunut. Ehkä tää vielä muuttuu paremmaks.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama kuin kutosella. Olen melkein 10v vanhempi, eikä ole mitään. Lapsen ehtisi juuri ja juuri tehdä, mutta ei voi, kun ei ole koulutusta/työtä/miestä.
Vierailija kirjoitti:
Sama kuin kutosella. Olen melkein 10v vanhempi, eikä ole mitään. Lapsen ehtisi juuri ja juuri tehdä, mutta ei voi, kun ei ole koulutusta/työtä/miestä.
Kiinnostaisiko jutella asiasta enemmän?
t. kutonen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kuin kutosella. Olen melkein 10v vanhempi, eikä ole mitään. Lapsen ehtisi juuri ja juuri tehdä, mutta ei voi, kun ei ole koulutusta/työtä/miestä.
Kiinnostaisiko jutella asiasta enemmän?
t. kutonen
Miksikäs ei. :)
Tiedän yhden, joka rupesi hankkimaan lapsia n. 35-vuotiaana ja teki sitten samaan syssyyn neljä peräkanaa. Ihan normaalia nykyään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, että selvisit sairaudestasi!
Et menettänyt kykykyäsi opiskella, tehdä työtä tai peräti henkeäsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kuin kutosella. Olen melkein 10v vanhempi, eikä ole mitään. Lapsen ehtisi juuri ja juuri tehdä, mutta ei voi, kun ei ole koulutusta/työtä/miestä.
Kiinnostaisiko jutella asiasta enemmän?
t. kutonen
Miksikäs ei. :)
:)
Täällä vai olisiko joku toinen kommunikaatiokeino parempi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yhden, joka rupesi hankkimaan lapsia n. 35-vuotiaana ja teki sitten samaan syssyyn neljä peräkanaa. Ihan normaalia nykyään :)
Tässä ketjussa on vähän muustakin kysymys.
Olet nuori vielä, kouluja voi käydä missä iässä tahansa, lapsen hankintaan on vielä hyvin aikaa, nykyään ei ole ihme, että vasta 40vuotoaana tulisi raskaaksi.
Nyt vaan alat järjestämään asioita haluamaasi suuntaan 😊
Täällä sama tilanne. Olen 29-vuotias ja kaikki hommat auki. "Kiva" kuulla, että on muitakin samassa tilanteessa. Nyt on niin kova helle, että en saa ajatuksia kulkemaan :), mutta olisi kiva kuulla kokemuksistasi ja siitä, että mitä sitä sitten elämällä keksisi, kun ei ole lapsia tai parisuhdetta nyt.
Mistä hyvästä sain ensimmäisen alapeukun? :)
ap