Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei halua etäsuhdetta, enkä pääse yli. Auttakaa!
Ap
14.07.2018 |
Tapasin täällä koti-Suomessa ulkomaalaisen miehen. Mies on pohjoismaalainen, eikä meillä ole mainittavia kulttuurieroja. Mies oli Suomessa muutaman kuukauden mittaisella työkeikalla, ja teki heti alussa selväksi, että suhde päättyy, kun hän palaa kotimaahansa. Ei viihtynyt Suomessa, eikä halunnut kaukosuhdetta, ja minä en lapseni vuoksi voisi muuttaa hänen luokseen.
Menin kuitenkin rakastumaan vasten aikomustani, ja menin täysin rikki, kun hän lähti. (Joo tiedän, oli typerää edes lähteä tuollaiseen mukaan. Mutta tehty mikä tehty ja opittu on.) Miehelle ero ei myöskään ollut helppo, ja tiedän että hänkin oli ainakin 1-2 ensimmäistä erokuukautta täysin maassa. En tiedä tarkalleen, miten hänellä nyt menee, mutta tiedän ettei hän ole täysin onnellinen. Tosin syyt siihen voivat olla mitä tahansa...
Erosta on aikaa jo useampi kuukausi. En pysty olla ajattelematta häntä koko ajan. Unelmoin jatkuvasti siitä, että mies päättäisi sittenkin tulla takaisin Suomeen.
Uskon, että olemme oikeasti sielunkumppanit. Ymmärsin häntä täysin, ja hän minua. Hän sanoi, ettei ole pystynyt puhumaan kenenkään muun kanssa asioista samalla tavalla kuin minun kanssani. Meillä on molemmilla samankaltainen trauma. Hän näki minut täydellisenä elämänkumppanina itselleen, minä hänet. Hänen mielestään olisimme päätyneet yhteen, jos asuisimme samassa maassa.
Se, miksi mies ei tykännyt olla suomessa, liittyy osittain hänen traumaansa. Uskon että kun hän pääsee tietyistä haamuista kunnolla irti, hän voisi pitää suomessa asumisesta ja olla vapaampi ja avomielisempi päätöksiensä suhteen.
Pidämme vähintään viikoittain yhteyttä somessa. Olen yrittänyt lopettaa monesti, mutta aina sorrun. Välillä hän tekee aloitteen, välillä minä. Toisinaan riitelemme. Viimeisimmäksi hän suuttui siitä että sanoin rakastavani häntä yhä. Hän voisi poistaa minun yhteystietoni tai vain lopettaa kansssni keskustelemisen, mutta ei tee sitä.
En pysty tapailemaan muita. Ajattelen vakavissani, että se on joko hän tai sitten jään yksin. En ole ollenkaan kiinnostunut muista miehistä enää parisuhdemielessä, vaikka ennen olen parisuhteiden aikanakin helposti ihastunut, ollut avoimessa suhteessskin. Olen elämäni aikana tapaillut useita miehiä, eikä kukaan ole ollut yhtä täydellinen minulle kuin hän. En usko että kukaan voisi saavuttaa hänen tasoaan, tarkoitan sitä miten subjektiivisesti hänet koin.
Ajattelen, että jään odottamaan häntä - annan yhteyden häneen säilyä somen välityksellä, ja toivon että hän tulisi suomeen taas. Olen päässyt sen verran eteenpäin, että elän elämääni melko normaalisti, minulla on suunnitelmia tulevaisuudelle ( projekteja ym). Mutta rakkaus ja kaipaus häntä kohtaan vain on minussa, ja hän on mielessäni kokoajan taustalla.
Mutta kannattaisiko minun kuitenkin vain katkaista yhteydenpito häneen? Vaikka tuntuu turhauttavalta menettää elämästä kokonaan se ihminen, jonka kanssa on synkannut sekä ystävyyden/kumppanuuden että seksin että romanttisen viehätyksen osalta? Jos poistan hänet someistani, ei ole mitään mahdollisuutta että koskaan enää kuulisin/näkisin häntä. Mutta rikonko itseni? Olisiko roikkumisen sijaan parempi vaihtoehto päästää toivosta irti ja jättäytyä ikisinkuksi?
Vai onko niin, että oikeasti kannattaisi "pitää kiinni", kun tajuas löytäneensä sen täydellisen oikean? Ettei kannattaisi luopua toivosta? Onko onnellisia loppuja olemassa ja onko vuorenkorkuisia esteitä ylittävä rakkaus totta?
Kommentit (47)
Yritä takoa itsellesi päähän että jos tosiaan olisitte sielunkumppanit jne. nniin ei toi mies olis jättäny sua noin vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehestä ei voi pitää väkisin kiinni, sen jos minkä olen elämässä oppinut. Valitettavasti.
Kun leikkii tulella voi polttaa sormensa.
Ennemmin tai myöhemmin tulee se päivä, kun hän kertoo tavanneensa jonkun ja joko hän katkaisee yhteydenpitonne tai ainakin tekee sen selväksi, että olet hänelle vain ja ainoastaan vanha ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varattu mies ei ole, sen tiedän varmaksi monestakin eri syystä. Mutta ei sillä olekaan nyt merkitystä.
Mutta joka tapauksessa - Erittäin paljon kiitoksia kommenteista! Oikeasti auttoi hirveän paljon päätöksenteossa. Kukaan kommentoijista ei kannusta jatkamaan roikkumista. On paljon helpompaa saada ne ruusunpunaiset linssit silmiltä pois toisten avustuksella. Nyt olen poistanut hänet kaikista someistani ja oikeasnaa olo on aika helpottunut. Tosin tiedän et ikävä ja suru ja alakulo iskevät vielä.
Jospa elämä tästä jatkuisi.
Sitä vielä kysyisin, että mitä mieltä olette... Miksiköhän mies jatkoi yhteydenpitoa minuun? Mitä hän siitä on voinut saada? En tosin tiedä miksi tätä vielä kysyn ja mietin. Ehkä silti elättelen jonkinlaista toivetta siitä että mies olisikin haikaillut vielä perääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet löytänyt tosirakkauden - pidä siitä kinni! Se tapahtuu vain kerran elämässä. Jos satutat itsesi tulevaisuudessa niin ainakin olet yrittänyt ja unelmoinut, tuntenut ja rakastanut. Älä luovuta.
Sen oikean? Joopa joo. Alusta asti sanonut, että olet vain hauskanpitoon, jotakuinkin niin suoraan kuin miehet nyt ylipäätään tuollaisessa tilanteessa sanovat. Ja suuttuu vielä rakkaudentunnustuksistasi. Herää jo! Oli alusta lähtien tiedossa, ettet tule parisuhdetta tule saamaan, mutta elät vain harhoissasi. Kokemusta on miehenä kaltaisistasi naisista - viesti ei mene perille loukkamatta. Suomalaiset naiset eivät ole muissa pohjoismaissa erityisen kovassa huudossa - tuskin edes haluaa sinua kotimaahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä hän varmaan jollain lailla tulee aina kulkemaan mun mukana. Sydämessä. Toivona. Kun toinen on niin rakas kuin hän minulle on, niin vaikka hyväksyn sen faktan että hän ei minua halunnut, niin se ei tarkoita että unohtaisin häntä. Varmaankin tulen loppuelämäni häntä varten olemaan. Uskon että jään sinkuksi, koska en voisi tehdä kellekään sitä et alkaisin parisuhteeseen jonkun kanssa, joka ei ole mielestäni ykkönen. Siksi tulen olemaan täällä häntä varten. Ja kyllä - Kyllä aion yhtäaikaisesti elää elämääni jne. Jääköön toivo hänestä minulle yhdeksi syyksi elää (on niitä pari muutakin). Joten en siis siinä mielessä päästä tästä tosirakkaudestani irti ❤️
Vierailija kirjoitti:
Sen oikean? Joopa joo. Alusta asti sanonut, että olet vain hauskanpitoon, jotakuinkin niin suoraan kuin miehet nyt ylipäätään tuollaisessa tilanteessa sanovat. Ja suuttuu vielä rakkaudentunnustuksistasi. Herää jo! Oli alusta lähtien tiedossa, ettet tule parisuhdetta tule saamaan, mutta elät vain harhoissasi. Kokemusta on miehenä kaltaisistasi naisista - viesti ei mene perille loukkamatta. Suomalaiset naiset eivät ole muissa pohjoismaissa erityisen kovassa huudossa - tuskin edes haluaa sinua kotimaahansa.
Ohis, mutta miksi rakkaudentunnustus herättää suuttumuksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kymppi, kiitos kommentista! Mielenkiintoista kuulla miesnäkökulmaa tähän. Ja otan ihan nöyränä tuon ripittämisesi vastaan. Tosiaan tiedostan että olen liian romanttinen ja kuljen ruusuiset linssit silmilläni. Ihan täysin omaa syytäni.
Kuitenkin, tilanne on se, että en todellakaan ollut hauskanpitoa varten. Meidät yhdisti molemmilta löytyvä samankaltainen, harvinainen trauma. Kaikki lähti syvän ymmärryksen ystävyydestä tämän tiimoilta. Aluksi oli jopa sopimus, ettei seksiä harrasteta. Minä olin se (tyhmä), joka ehdotti seksin mukaan ottamista, kun luulin (vanhana avoin parisuhde -laisena!), että voisin kevyin mielin jatkaa elämääni ja jatkaa ehkä kasuaalia tekstailua silloin tällöin miehen kanssa sitten, kun tämä lähtee Suomesta. Onhan minulla taustaa kevyistä suhteista joists myös etenin kevyesti.
Ongelma on rakastuminen, joka iskee kysymättä, mikä tuli todistettua.
Mies ei ole koskaan loukannut minua, minä en ole loukkaantunut hänen sanomisistasn, ja rakkaudentunnustuksesta luulen suuttuneen siksi että aihe on arka hänelle. Aiemmin hänelle oli ok että tunnustin rakkauttani hänelle.
En tiedä, mutta luulisin että siksi, kun aihe on hänelle vaikea. Haluaisi ehkä että jatkettaisiin kavereina mutta kun tunnustan rakkauttani niin hänen vaikea yrittää pitää tukahduttamansa kiintymyksen tai rakastumisen tunteet kurissa. Sit turhauttaa.
En keksi muuta selitystä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen oikean? Joopa joo. Alusta asti sanonut, että olet vain hauskanpitoon, jotakuinkin niin suoraan kuin miehet nyt ylipäätään tuollaisessa tilanteessa sanovat. Ja suuttuu vielä rakkaudentunnustuksistasi. Herää jo! Oli alusta lähtien tiedossa, ettet tule parisuhdetta tule saamaan, mutta elät vain harhoissasi. Kokemusta on miehenä kaltaisistasi naisista - viesti ei mene perille loukkamatta. Suomalaiset naiset eivät ole muissa pohjoismaissa erityisen kovassa huudossa - tuskin edes haluaa sinua kotimaahansa.
Ohis, mutta miksi rakkaudentunnustus herättää suuttumuksen?
No jos se ei ole toivottu, niin jotain suuttumuksen tapaista reaktio siihen on. Muista yhden tuollaisen tapauksen, jossa reagointiani voisi kuvailla suuttumukseksi. Jotenkin meillä oli ihan eri käsitys suhteen laadusta, vaikka olin mielestäni selkeästi ilmaissut, ettei vakavampaa suhdetta tule kehittymään ja hänkin puhui kaveruudesta. Ei tullut selväksi, ennen kuin kerroin toisesta naisesta.
Miksi lapsi estää sinua muuttamasta toiseen maahan? Kyllä ne mukana tulee, ja lapselle tekee hyvää oppia uusi kieli ja se usein ihan hyvin sujuukin. Itse olisin kyllä mennyt lapsineni. Aina pääsee takaisin jos ei suju.
Mutta minä olenkin aina tehnyt elämässäni kaikki päätökset vain sydämen ääntä kuunnellen. Hyvin se on minua kuitenkin johtanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen oikean? Joopa joo. Alusta asti sanonut, että olet vain hauskanpitoon, jotakuinkin niin suoraan kuin miehet nyt ylipäätään tuollaisessa tilanteessa sanovat. Ja suuttuu vielä rakkaudentunnustuksistasi. Herää jo! Oli alusta lähtien tiedossa, ettet tule parisuhdetta tule saamaan, mutta elät vain harhoissasi. Kokemusta on miehenä kaltaisistasi naisista - viesti ei mene perille loukkamatta. Suomalaiset naiset eivät ole muissa pohjoismaissa erityisen kovassa huudossa - tuskin edes haluaa sinua kotimaahansa.
Ohis, mutta miksi rakkaudentunnustus herättää suuttumuksen?
No jos se ei ole toivottu, niin jotain suuttumuksen tapaista reaktio siihen on. Muista yhden tuollaisen tapauksen, jossa reagointiani voisi kuvailla suuttumukseksi. Jotenkin meillä oli ihan eri käsitys suhteen laadusta, vaikka olin mielestäni selkeästi ilmaissut, ettei vakavampaa suhdetta tule kehittymään ja hänkin puhui kaveruudesta. Ei tullut selväksi, ennen kuin kerroin toisesta naisesta.
Olen tunnustanut hänelle rakkautta jo pitkään. Jo silloinkin kun tapailimme. Olin kysynytkin häneltä häiritseekö se häntä ja ei häirinnyt. Miehellä on myös ollut pitkään tiedossa, että sydämessäni toivon suhteelle tulevaisuutta. Hän olisi voinut vain lopettaa yhteydenpidon halutessaan..
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsi estää sinua muuttamasta toiseen maahan? Kyllä ne mukana tulee, ja lapselle tekee hyvää oppia uusi kieli ja se usein ihan hyvin sujuukin. Itse olisin kyllä mennyt lapsineni. Aina pääsee takaisin jos ei suju.
Mutta minä olenkin aina tehnyt elämässäni kaikki päätökset vain sydämen ääntä kuunnellen. Hyvin se on minua kuitenkin johtanut.
Este on se, että lapsen isä on täysillä lapsen elämässä mukana enkä voi tehdä etenkään lapselle mut myöskään isälleen sitä että erottaisin heidät. Vaikka se maksaakin oman onneni hinnan.
Aapeee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen oikean? Joopa joo. Alusta asti sanonut, että olet vain hauskanpitoon, jotakuinkin niin suoraan kuin miehet nyt ylipäätään tuollaisessa tilanteessa sanovat. Ja suuttuu vielä rakkaudentunnustuksistasi. Herää jo! Oli alusta lähtien tiedossa, ettet tule parisuhdetta tule saamaan, mutta elät vain harhoissasi. Kokemusta on miehenä kaltaisistasi naisista - viesti ei mene perille loukkamatta. Suomalaiset naiset eivät ole muissa pohjoismaissa erityisen kovassa huudossa - tuskin edes haluaa sinua kotimaahansa.
Ohis, mutta miksi rakkaudentunnustus herättää suuttumuksen?
No jos se ei ole toivottu, niin jotain suuttumuksen tapaista reaktio siihen on. Muista yhden tuollaisen tapauksen, jossa reagointiani voisi kuvailla suuttumukseksi. Jotenkin meillä oli ihan eri käsitys suhteen laadusta, vaikka olin mielestäni selkeästi ilmaissut, ettei vakavampaa suhdetta tule kehittymään ja hänkin puhui kaveruudesta. Ei tullut selväksi, ennen kuin kerroin toisesta naisesta.
Olen tunnustanut hänelle rakkautta jo pitkään. Jo silloinkin kun tapailimme. Olin kysynytkin häneltä häiritseekö se häntä ja ei häirinnyt. Miehellä on myös ollut pitkään tiedossa, että sydämessäni toivon suhteelle tulevaisuutta. Hän olisi voinut vain lopettaa yhteydenpidon halutessaan..
Tarkennuksesi viestissä 13 muistuttaa kyllä aika pitkälle edellä mainitsemaani juttua. Yhteisiä juttuja ja kaveripohjalta sekin, kunnes nainen hieman yllätten ehdotti seksiä. Ehkäpä hän ei vaan tajua, että pitää sinua löysässä hirressä? Jos ei omantunnon päälle käy, niin ei tuossa tilanteessa mitään valitettavaa miehelle ole.
Vierailija kirjoitti:
Aapeee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen oikean? Joopa joo. Alusta asti sanonut, että olet vain hauskanpitoon, jotakuinkin niin suoraan kuin miehet nyt ylipäätään tuollaisessa tilanteessa sanovat. Ja suuttuu vielä rakkaudentunnustuksistasi. Herää jo! Oli alusta lähtien tiedossa, ettet tule parisuhdetta tule saamaan, mutta elät vain harhoissasi. Kokemusta on miehenä kaltaisistasi naisista - viesti ei mene perille loukkamatta. Suomalaiset naiset eivät ole muissa pohjoismaissa erityisen kovassa huudossa - tuskin edes haluaa sinua kotimaahansa.
Ohis, mutta miksi rakkaudentunnustus herättää suuttumuksen?
No jos se ei ole toivottu, niin jotain suuttumuksen tapaista reaktio siihen on. Muista yhden tuollaisen tapauksen, jossa reagointiani voisi kuvailla suuttumukseksi. Jotenkin meillä oli ihan eri käsitys suhteen laadusta, vaikka olin mielestäni selkeästi ilmaissut, ettei vakavampaa suhdetta tule kehittymään ja hänkin puhui kaveruudesta. Ei tullut selväksi, ennen kuin kerroin toisesta naisesta.
Olen tunnustanut hänelle rakkautta jo pitkään. Jo silloinkin kun tapailimme. Olin kysynytkin häneltä häiritseekö se häntä ja ei häirinnyt. Miehellä on myös ollut pitkään tiedossa, että sydämessäni toivon suhteelle tulevaisuutta. Hän olisi voinut vain lopettaa yhteydenpidon halutessaan..
Tarkennuksesi viestissä 13 muistuttaa kyllä aika pitkälle edellä mainitsemaani juttua. Yhteisiä juttuja ja kaveripohjalta sekin, kunnes nainen hieman yllätten ehdotti seksiä. Ehkäpä hän ei vaan tajua, että pitää sinua löysässä hirressä? Jos ei omantunnon päälle käy, niin ei tuossa tilanteessa mitään valitettavaa miehelle ole.
Tuossa varmaan on sit joku miesten ja naisten välinen ero? Mua itseä häiritsee ihan hirveän paljon olla yhteyksissä sellaiseen joka rakastaa mua ja en itse rakasta takaisin. Olen laittanut itse aiemmin sellaisen poikki tosi lyhyeen. Eikä kyse ole pelkästään omatunnosta. Se toinen alkaa tuntua vastenmieliseltä kun puhuu imeliä ja itsellä ei ole sellaisia tunteita. Siksi musta tuntuu et miehellä täytyy itselläkin olla tunteita kun on sietänyt mun imeliä puheita. Mut onko tosiaan vain kyse miesten ja naisten / iham vain yksilöiden välisistä eroista...
Alue: Aihe vapaa
Lopetat yhteydenpidon. Jonkin aikaa riipii, mutta opit elämään asian kanssa. Epätodennäköistä et tulis mitään.