Henkilökohtaisen avustajan työnkuvasta...

Sehän riippuu ihan siitä mitä on sovittu työhön kuuluvan. Miksi tuo ei olisi ok? Mukavampi minusta oli käydä itse hoitamassa ostokset nopeasti kuin kiikuttaa avustettavaa mukana.

Minun veli on meidän mummin henkkoht avustaja. Se on siis ihan papereiden mukaan. Mummi asuu veljeni luona Marjaniemessä omakotitalossa ja siellä ne pelailee shakkia ja korttia. Veljeni myi firmansa kolme vuotta sitten ja lopetti kokonaan työt ja haki mummin pois vanhustentalosta. Tällä hetkellä ovat purjehtimassa ja kalastamassa. Siellä veljen luona käy välillä tällainen kotikäynti, joka katsoo onko kaikki kunnossa jne jne. Tietenkin tädit ja äitimme veti herneet nenään siitä. Lapsenlapsi hoitaa ja hengailee. Yksi tädeistämme auko päätään etteikö 40 vuotiaalla miehellä ole muuta elämää. On tietenkin. Veljeni seurustelee ja hänen tyttöystävä todellakin arvostaa sitä mitä tekee ja eihän se mummi tiellä ole. Iso talo ja oma iso huone missä voi makoilla ja katsoa kauniita ja rohkeita isosta telkkarista ja kutoo sukkia ja lapasia.

Olen vaan luullut että avustettavan on oltava mukana kaikissa niissä toimissa mihin itse kykenee??! Siis tottakai se on mukavampi käydä itsenäisesti ilman "hidastavaa tekijää."

Esimerkiksi, jos nyt ajatellaan että avustettavalla toimii kaikki hoksottimet, niin hänen kuuluu olla mukana ruoanlaitossakin. Avustajan kuuluu olla kädet ja jalat, ja pääkopan käyttö kuuluu avustettavalle. Eikö vain?!

Ei se homma mene niin että avustaja vaan juoksee pitkin kaupunkia avustettavan asioilla, vaikka tämä kykenisi olemaan itse mukana.

Kyllä minä käyn useinkin avustettavani puolesta kaupassa. Se on usein a) nopeampaa ja b) avustettavan sairauden aiheuttamien liikkumisvaikeuksien ja kipujen vuoksi helpompaa. Avustettava on avustajan työnantaja ja hän voi pyytää avustajalta mm. kaupassakäyntiä. Ihan normijuttu.

Avustajan työsopimuksen on syytä olla hyvin yksityiskohtainen.

Avustettavia on hyvin monenlaisia, joten arkikin on hyvin erilaista. Lähtökohtaisesti avustajan tulisi tosiaan olla vain mahdollistaja. Eli ei esim. kääntää vieraalle kielelle tai tehdä kuvankäsittelyä vaan kirjoittaa se, mitä avustettava sanoo.

Mutta käytännössä avustuskuvio muotoutuu aina tapauskohtaisesti. Melkein aina joutuu vetämään rajaa siihen, mikä olisi avustettavalle kivaa ja mikä on tarkoitus.

En ole ollut hankilökohtainen avustaja, mutta olen ollut eri tilanteissa, joissa on ollut avustettava ja ystäviäni on tehnyt ko duunia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä käyn useinkin avustettavani puolesta kaupassa. Se on usein a) nopeampaa ja b) avustettavan sairauden aiheuttamien liikkumisvaikeuksien ja kipujen vuoksi helpompaa. Avustettava on avustajan työnantaja ja hän voi pyytää avustajalta mm. kaupassakäyntiä. Ihan normijuttu.

Joo, mutta jos kyseessä on henkilö jolla ei ole edes ongelmia liikkua tai kipuja.

Ei mun mielestä oo mikään normijuttu.