Lue keskustelun säännöt.
Mihin teillä "ruuhkavuosissa" olevilla on aina niin kiire?
10.07.2018 |
Ja miksi ette hyväksy muita ihmisiä yhteiskunnan jäseniksi kuin itsenne kaltaiset?
Kommentit (36)
On kiire, koska kaikkea sitä, mitä meidän oletetaan tekevän (tai itse luulemme, että meidän pitäisi) ei ole mohdollista ehtiä. Jokaisella on käytössä vain 24h/vrk ja siihen ei mahdu 8h työpäivä+ matkat, yhteinen aika lasten kanssa (ainakaan niin paljon, kuin lapset tarvitsisivat), riittävä yöuni, kotityöt, ruuanlaitto, parisuhde, sosiaalinen elämä, liikunta ja terveelliset elämäntavat jne jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kiire, koska kaikkea sitä, mitä meidän oletetaan tekevän (tai itse luulemme, että meidän pitäisi) ei ole mohdollista ehtiä. Jokaisella on käytössä vain 24h/vrk ja siihen ei mahdu 8h työpäivä+ matkat, yhteinen aika lasten kanssa (ainakaan niin paljon, kuin lapset tarvitsisivat), riittävä yöuni, kotityöt, ruuanlaitto, parisuhde, sosiaalinen elämä, liikunta ja terveelliset elämäntavat jne jne
Kortsua käyttämällä olisi säästytty noiltakin ongelmilta eikä tarvitsisi ulista.
Vierailija kirjoitti:
On kiire, koska kaikkea sitä, mitä meidän oletetaan tekevän (tai itse luulemme, että meidän pitäisi) ei ole mohdollista ehtiä. Jokaisella on käytössä vain 24h/vrk ja siihen ei mahdu 8h työpäivä+ matkat, yhteinen aika lasten kanssa (ainakaan niin paljon, kuin lapset tarvitsisivat), riittävä yöuni, kotityöt, ruuanlaitto, parisuhde, sosiaalinen elämä, liikunta ja terveelliset elämäntavat jne jne
Nuo eivät ole erillisiä asioita, vaan sisältyvät elämään. Esim. yhteinen aika lasten kanssa ei ole leikkimistä, vaan lasten opastamista itsenäiseen elämään tekemällä arkiaskareita yhdessä. Toki, jos aikaa jää leikkimiseen, niin ok. Leikkimiset lapset kyllä hoitavat muitten lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kiire, koska kaikkea sitä, mitä meidän oletetaan tekevän (tai itse luulemme, että meidän pitäisi) ei ole mohdollista ehtiä. Jokaisella on käytössä vain 24h/vrk ja siihen ei mahdu 8h työpäivä+ matkat, yhteinen aika lasten kanssa (ainakaan niin paljon, kuin lapset tarvitsisivat), riittävä yöuni, kotityöt, ruuanlaitto, parisuhde, sosiaalinen elämä, liikunta ja terveelliset elämäntavat jne jne
Kortsua käyttämällä olisi säästytty noiltakin ongelmilta eikä tarvitsisi ulista.
Eihän isäsikään käyttänyt.
[/quote]Kortsua käyttämällä olisi säästytty noiltakin ongelmilta eikä tarvitsisi ulista.[/quote]
Onneksi ei käytetty kortsua, sillä jälkikasvumme maksaa myös sinun terveydenhoitokulusi ja eläkkeesi. Ole hyvä vaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kiire, koska kaikkea sitä, mitä meidän oletetaan tekevän (tai itse luulemme, että meidän pitäisi) ei ole mohdollista ehtiä. Jokaisella on käytössä vain 24h/vrk ja siihen ei mahdu 8h työpäivä+ matkat, yhteinen aika lasten kanssa (ainakaan niin paljon, kuin lapset tarvitsisivat), riittävä yöuni, kotityöt, ruuanlaitto, parisuhde, sosiaalinen elämä, liikunta ja terveelliset elämäntavat jne jne
Nuo eivät ole erillisiä asioita, vaan sisältyvät elämään. Esim. yhteinen aika lasten kanssa ei ole leikkimistä, vaan lasten opastamista itsenäiseen elämään tekemällä arkiaskareita yhdessä. Toki, jos aikaa jää leikkimiseen, niin ok. Leikkimiset lapset kyllä hoitavat muitten lasten kanssa.
Minä en juuri lasteni kanssa leiki, mutta on se kohtuullisempaa viedä lapset hellepäivänä päivän jälkeen rannalle kuin opetella ruuanlaittoa ja pyykinviikkausta kotona - joten viikkasin sitten itse lasten mentyä nukkumaan ja se oli pois omasta yöunesta. Ja toki ihan oma valinta.
Lisäksi on oikeasti tärkeää että minulla on aikaa lapsille tärkeille asioille. Lukea kirjaa, pystyttää teltta takapihalle, katsoa piirustusta, kuunnella polveileva selostus siitä mitä lapsen pehmorotta on tänään puuhannut ja opettaa pyöräilemään eikä vain ottaa muksua mukaan kurkun pilkkomiseen. Mikä muuten ei nopeuta ruuanlaittoa vaan päin vastoin 😁 Ja jotta lapsella olisi niitä muita lapsia joiden kanssa leikkiä, se vaatii usein minulta mukana olemista (kyläilyjä, leikkipuistoa jne.) ja samaan aikaan ei voi sitten tehdä niitä kotitöitä.
Meillä arki on kyllä ihan letkeää, mutta valintoja se vaatii. Osittainen hoitovapaa, ostettuja palveluja, ei omia kelloon sidottuja harrastuksia, lasten harrastuksia rajoitettu, välillä syödään ei eineksiä jne.
Ruuhkavuodet?! Itse ihminen ne tekee. Mulla kolme ruuhkavuoden ajat ohittaneet lasta, ja kertaakaan ei ole ollut kiire suoriutua mistään. Elämä on ollut mukavaa ja en ole ikinä kokenut mitään kiirettä. Ihminen itse on se, joka tekee itselleen kiireen. Hellitä vapaa-ajallasi ja ole ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillain ihmisillä on tapa tekeytyä kiireiseksi ja tärkeäksi.
Mä vaan luulen, etteivät osaa suunnitella ajankäyttöä.
Tai ovat niin hitaita, että kaikki tekeminen vie aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ruuhkavuodet?! Itse ihminen ne tekee. Mulla kolme ruuhkavuoden ajat ohittaneet lasta, ja kertaakaan ei ole ollut kiire suoriutua mistään. Elämä on ollut mukavaa ja en ole ikinä kokenut mitään kiirettä. Ihminen itse on se, joka tekee itselleen kiireen. Hellitä vapaa-ajallasi ja ole ihminen.
Vähänkö kevenisi mielenterveystyön tarve jos ihmiset toimisi näin: älä murehdi! älä stressaa! älä huoli! älä ahdistu! älä vain koe ja tunne niin kuin koet ja tunnet!
Sitähän se on, mutta vaatii vähän enemmän työtä kuin pelkän valinnan jos ei ole ne parhaat kortit jaettu. Tämä tyylisillä kommenteilla ei saada aikaan muuta kuin se että ihminen vielä kaiken lisäksi syyllistyy siitä että kokee väärin, kun tuntee psp että tai kiirettä tai halua "suoriutua hyvin". Mut hei, älä syyllisty!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joillain ihmisillä on tapa tekeytyä kiireiseksi ja tärkeäksi.
Mä vaan luulen, etteivät osaa suunnitella ajankäyttöä.
Tai ovat niin hitaita, että kaikki tekeminen vie aikaa.
Ja se kiireen tunne tekee monet hitaiksi, tekemisestä tulee pirstoutunutta ja tehotonta. Tosin lapsetkin kyllä auttaa siinä 🤣
Vierailija kirjoitti:
Joillain ihmisillä on tapa tekeytyä kiireiseksi ja tärkeäksi.
Mä vaan luulen, etteivät osaa suunnitella ajankäyttöä.
Tai ovat niin hitaita, että kaikki tekeminen vie aikaa.
Se on juuri noin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joillain ihmisillä on tapa tekeytyä kiireiseksi ja tärkeäksi.
Mä vaan luulen, etteivät osaa suunnitella ajankäyttöä.
Tai ovat niin hitaita, että kaikki tekeminen vie aikaa.
Yhden perheen tapauksessa on hankittu kolme lasta. Ja kaikille tottakai on ollut pakko hankkia pari harrastusta. Joista osassa useamman kerran viikossa treenit. Ja sitten valitetaan että on vähän rankkaa. Mutta osalla selvästi on kyllä myös ajankäytön hallintaa. Itselläni on kaksi lasta, molemmilla harrastukset. Mutta kun on selkeä viikkosuunnitelma, niin ei se elämä tunnu rankalta. Ja jää myös sitä vapaa-aikaa.
Elän todellakin ruuhkavuosia. Työmatka kestää 2 tuntia koska lasten takia en voi muuttaa työaikoja. On pakko istua aamuruuhkassa autossa. Kun lapset kasvavat niin ei tarvitse miettiä päiväkodin aukioloa, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kortsua käyttämällä olisi säästytty noiltakin ongelmilta eikä tarvitsisi ulista.
Onneksi ei käytetty kortsua, sillä jälkikasvumme maksaa myös sinun terveydenhoitokulusi ja eläkkeesi. Ole hyvä vaan!
Jep, maksamme kyllä ensin jälkikasvusi koulutuksen ja terveydenhoidon sekä sinun äitiyspäivärahasi yms. Ihan kohtuullista.
Suurin isa on sähläystä ja esiintymistä. Ei osata elää.
Vierailija kirjoitti:
Suurin isa on sähläystä ja esiintymistä. Ei osata elää.
Ei osata elää? Mitä ihmettä tänä tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Ruuhkavuodet?! Itse ihminen ne tekee. Mulla kolme ruuhkavuoden ajat ohittaneet lasta, ja kertaakaan ei ole ollut kiire suoriutua mistään. Elämä on ollut mukavaa ja en ole ikinä kokenut mitään kiirettä. Ihminen itse on se, joka tekee itselleen kiireen. Hellitä vapaa-ajallasi ja ole ihminen.
Kyllä minä välillä hellitänkin. Sit ei ole puhtaita alusvaatteita kun pitäisi töihin lähteä, päivällinen kuitataan leivillä - taas - kun kukaan ei käynyt kaupassa, ja päiväkodista motkotetaan kun lapselle ei vieläkään ole tuotu sopivaa puuvillalangasta askarteluun. Sit päätän taas ryhdistäytyä 😁
Mun tekeminen on varmasti sellaista tekokiireistä tehotonta touhotusta. Olin ennen lapsia se tehokas, järjestelmällinen ja aikaansaava. Mutta kestän huonosti univajetta ja keskeytyksiä, ja nyt kun niitä on ollut melko kroonisesti 7 vuotta niin minusta on tullut sählääjä joka yrittää tarttua kaikkeen saamatta mitään aikaan. Töissä olen edelleen ihan pärjäävä (kun ei ole sitä jatkuvaa keskeytysten vaaraa), mutta kotona olen ajautunut itselleni vieraaseen rooliin ja tekemisen tapaan. Mistä muuten aion todellakin pois-oppia!
Vierailija kirjoitti:
Elän todellakin ruuhkavuosia. Työmatka kestää 2 tuntia koska lasten takia en voi muuttaa työaikoja. On pakko istua aamuruuhkassa autossa. Kun lapset kasvavat niin ei tarvitse miettiä päiväkodin aukioloa, jne.
Älä kuitenkaan sorru valittamaan, itse olet valintasi tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruuhkavuodet?! Itse ihminen ne tekee. Mulla kolme ruuhkavuoden ajat ohittaneet lasta, ja kertaakaan ei ole ollut kiire suoriutua mistään. Elämä on ollut mukavaa ja en ole ikinä kokenut mitään kiirettä. Ihminen itse on se, joka tekee itselleen kiireen. Hellitä vapaa-ajallasi ja ole ihminen.
Kyllä minä välillä hellitänkin. Sit ei ole puhtaita alusvaatteita kun pitäisi töihin lähteä, päivällinen kuitataan leivillä - taas - kun kukaan ei käynyt kaupassa, ja päiväkodista motkotetaan kun lapselle ei vieläkään ole tuotu sopivaa puuvillalangasta askarteluun. Sit päätän taas ryhdistäytyä 😁
Mun tekeminen on varmasti sellaista tekokiireistä tehotonta touhotusta. Olin ennen lapsia se tehokas, järjestelmällinen ja aikaansaava. Mutta kestän huonosti univajetta ja keskeytyksiä, ja nyt kun niitä on ollut melko kroonisesti 7 vuotta niin minusta on tullut sählääjä joka yrittää tarttua kaikkeen saamatta mitään aikaan. Töissä olen edelleen ihan pärjäävä (kun ei ole sitä jatkuvaa keskeytysten vaaraa), mutta kotona olen ajautunut itselleni vieraaseen rooliin ja tekemisen tapaan. Mistä muuten aion todellakin pois-oppia!
Jatkan vielä kun tässä kirjoittaessa itselle kirkastuu. Kyse on varmaan jonkinlaisesta psyykkisestä joustamattomuudesta, minkä vuoksi ne muutokset, ennakoimattomuudet ja keskeytykset ja jatkuva lasten(kin) tarpeiden huomiointi kuormittavat minua. Uudelleenorientoituminen vie aikaa. Ammattini olen osannut valita tiedostamattako oikein, mutta tässä suhteessa omaa rajallisuuttaan ei joutunut ennen lapsia kohtaamaan missään, niin ei osannut varautua.
Onneksi sitä joustavuuttakin voi harjoittaa, ja olen kehittynytkin, mutta kaikki ei touhota samoilla valmiuksilla.
Mä oon 60v eikä mulla ole ikinä ollut mitään ruuhkavuosia...
Leppoisaa elämää ollut ja on edelleen, vaikka vielä töissä käynkin.