Olen perheemme asunnolla ja minun olisi syytä tyhjentää kämppää turhasta tavarasta. Miksi en pysty siihen?

Auttaisikohan mielikuva siitä, että työnnän äidin roskikseen huutamaan, kun laitan niitä tavaroita jätesäkkeihin? Sitten jos joku tulee huutamaan mielikuvissani minulle jonkin itselleen muka tärkeän poisheittämisestä, niin voin olla ihan ylimielinen luonnostaan, enkä sääli toisen tunteita lainkaan, kaipaisihan hän mun äitiä enkä mä toivo sitä ihmistä kenenkään kaipaavan. Hmmm.