Meinaa välillä mennä hermo assiin

Aivan aluksi haluan sanoa, etten missään tapauksessa näytä turhautumistani tai sanoisi tätä koskaan tyypille ääneen. Minulla on siis ystävä, jolla diagnosoitu as. Hän on ihan mukava tyyppi, mutta hänellä on kova tarve korostaa älykkyyttään joka käänteessä melko ikävällä tavalla, hän siis tietää minun olevan vähän ''tyhmä'' (oppimisvaikeuksia) ja pitää minua ilmeisesti tyhmänä myös siksi, että olen nainen. On kovin sovinistinen ja rakastaa vähätellä minua ja muita naisia, korostaa joka käänteessä että hänelle sopii hieman monimutkaisempi ajattelutapa, hän on syvällinen, ajattelee asioita kokonaisuuksina yms. Ei ymmärrä ollenkaan vitsejä, on ikäisekseen hyvin lapsellinen jollain tavalla, jatkaa kuolettavan tylsiä ja pitkiä monologejaan, vaikka ihan suoraan ilmaisisi, ettei kiinnosta. Lisäksi hänellä on inhottava tapa kommentoida usein naisten ulkonäköä, vaikkei itsekään mikään adonis todellakaan ole. Itse asiassa usein tuntuu, että hän on yksi palstalla pyörivistä ''kilttimiehistä'', sillä jutut ovat oikeasti välillä sitä luokkaa. Meillä on muutaman vuoden ikäaero, ollaan siis nuoria kuitenkin molemmat. En enää itse oikein jaksa pitää yhteyttä, koska tuntuu, ettei meillä enää juurikaan ole mitään yhteistä. Muilla samanlaisia kokemuksia as-ihmisistä? Miten pärjäätte?