Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan karpannut vuosikausia?
03.07.2018 |
Karppaus oli suuri hitti laihduttajien keskuudessa joskus viisi-kuusi vuotta sitten. Itsekkin karppasin ja olin varma että en koskaan enää syö hiilareita. Paino putosi paljonkin.
Kuitenkin elämän realiteetit tulivat vastaan jossain kohtaa, rasvainen eläinperäinen ruoka ei enää maistunut ja olo oli jokseenkin epäterve vaikkakin laiha. Minä myös pidän ruuasta, pasta ja perunat- niistä en voisi enää luopua. Halusin että ruoka ei kontrolloi elämääni vaan minä ruokaa, ja voin syödä mitä haluan. Painoa tuli alkuun toki takaisin, mutta nyt koen että olen itselleni sopivassa painossa, paino ei nouse eikä laske.
Onko kukaan karppausbuumilaisista pysynyt ruokavaliossa vuosia? Miten? Ja oletko ajatellut jatkaa elämän loppuun asti?
Kommentit (8)
Olen karpannut vuosia, tämä ruokavalio sopii mulle hyvin. syön juuri sitä, mitä haluan ja paino pysyy kurissa. Terveyskin ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on 2tyypin diabetes ja karppauksella pärjään ilman lääkkeitä, joten muutama vuosi mennyt tällä ruokavaliolla.
Tunnen yhden sellaisen ihmisen - hänellä on ykköstyypin diabetes ja hän on äärimmäisen hiilariherkkä. Sen vuoksi hän alkoi karpata jo ennen kuin siitä tuli muotia ja sanaa edes tunnettiin. Ja karppaa edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden sellaisen ihmisen - hänellä on ykköstyypin diabetes ja hän on äärimmäisen hiilariherkkä. Sen vuoksi hän alkoi karpata jo ennen kuin siitä tuli muotia ja sanaa edes tunnettiin. Ja karppaa edelleen.
Ihan sama mulla!
Keljuttaa ihan, kun siitä nostettiin sellainen haloo.
Karppaus on elämäntapa eikä mikään hetkellinen muoti-ilmiö.
Itse aloin hiilarittoman elämän 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden sellaisen ihmisen - hänellä on ykköstyypin diabetes ja hän on äärimmäisen hiilariherkkä. Sen vuoksi hän alkoi karpata jo ennen kuin siitä tuli muotia ja sanaa edes tunnettiin. Ja karppaa edelleen.
Ihan sama mulla!
Keljuttaa ihan, kun siitä nostettiin sellainen haloo.
Karppaus on elämäntapa eikä mikään hetkellinen muoti-ilmiö.
Itse aloin hiilarittoman elämän 80-luvulla.
Tuskin kuitenkaan hiilaritonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten epilepsian hoidolla ketoruokavaliolla ei ehkä kauheasti kannata kehuskella koska siinä valitaan pienempi paha. Vähentää mm lapsen kasvua. Tai näin luin takavuosina tutkimuksesta jonka joku neropatti karppi linkitti tänne. Kyse oli listasta lapsia koskevia tutkimuksia joiden oli tarkoitus todistella karppauksen paremmuutta. Kävi ilmi että epikepsiatutkimuksen lisäksi vain yksi tutkimus käsitteli normaalipainoisia lapsia. Kaikki muut käsittelivät sairalloisen lihavia ja kuinka ollakaan, hyvin ei yllättävästi lasten terveys parani kun heidät saatiin laihtumaan karppaamalla. Siinä ainoassa normaalipainoisia koskevassa tutkimuksessa lasten veriarvot saatiin huononemaan muutamassa viikossa. Sittenhän se karppifoorumin tutkimussivun päivitys lopetettiinkin melko lailla alkuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Lasten epilepsian hoidolla ketoruokavaliolla ei ehkä kauheasti kannata kehuskella koska siinä valitaan pienempi paha. Vähentää mm lapsen kasvua. Tai näin luin takavuosina tutkimuksesta jonka joku neropatti karppi linkitti tänne. Kyse oli listasta lapsia koskevia tutkimuksia joiden oli tarkoitus todistella karppauksen paremmuutta. Kävi ilmi että epikepsiatutkimuksen lisäksi vain yksi tutkimus käsitteli normaalipainoisia lapsia. Kaikki muut käsittelivät sairalloisen lihavia ja kuinka ollakaan, hyvin ei yllättävästi lasten terveys parani kun heidät saatiin laihtumaan karppaamalla. Siinä ainoassa normaalipainoisia koskevassa tutkimuksessa lasten veriarvot saatiin huononemaan muutamassa viikossa. Sittenhän se karppifoorumin tutkimussivun päivitys lopetettiinkin melko lailla alkuunsa.
Onko tässä ketjussa joku puhunut epilepsiasta?? Tosi asia kuitenkin on, että lasten epilepsiaa hoidetaan ketogeenisella ruokavaliolla, mutta se ei liity millään tavalla laihduttamiseen eikä edes tämän ketjun aiheeseen.
Oon siellä takaisin.... Saa nähdä miten kauan. Viimeksi arastelin vielä siltikin sitä rasvaa ja eläinrasvaakin... En ottanut niin paljon selvää rasvoista, varsinkaan omega 6:sta. Lisäksi pelkäsin kananmunia. Söin pekonia. Sitten löysin ketogeenisen ruokavalion, jota käytetään jopa sairauksien hoidossa (mm. lasten epilepsia) ja joka poistaa aivosumuni, mitä en saa millään muulla häviämään.
Päätin etten pelkää rasvaa, enkä muniakaan, ja että nyt kasvikset ovat oikeasti kunnolla mukana, pekonit ja leikkeleet pois ja loppu on rasvaa. Katsotaan, miten sujuu. Ainakin lomalla erittäin helppoa ja maukasta ruokaa.
Isoin ongelma on aamupala! Munilla oon mennyt toistaiseksi aamut (munavoi tai munaa majoneesissa :) )