Lue keskustelun säännöt.
Lyhyellä ikäerolla lapsia tehneet!!!
29.06.2018 |
Oliko ensimmäinen lapsenne ns. helppo vauva?
Mietin vaan, kun meidän tyttö täyttää kohta vuoden ja on ollut kyllä haasteita täynnä koko vauvavuosi. Vatsavaivat, allergiaepäilyt, temperamenttinen luonne, nukkumattomuus päivisin, ei viihtynyt hetkeäkään yksin... Olen aivan uupunut kuluneesta vuodesta enkä voisi kuvitellakaan seuraavaa lasta heti perään. Mietinkin näitä hulluja jotka tekevät pienellä ikäerolla seuraavan. Onko heillä vauvat olleet helppoja vai mitä ihmettä??
Ja ihan asiallisesti siis kysyn, eli en kaipaa mitään kuittailuja nyt kiitos.
Kommentit (10)
No meidän lapsilla on alle vuosi ikäeroa, molemmat helppoja. Mun mielestä meidän arki on aina ollut sujuvaa, kun lapset ovat olleet niin samassa vaiheessa koko ajan, lisäksi ovat harrastaneet samoja lajeja, niin harrastuksetkin on mennyt yksillä kuskauksilla. Nyt teineinä pyörivät osittain samoissa kaveriporukoissa, mutta kummallakin on myös omia kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä esikoinen oli aivan unelmavauva, ja nuoria ja naiveja kun oltiin, päätettiin tehdä toinen kaveriksi koska "tämähän on niin helppoa"! Virhe. Toinen oli koliikkivauva ja muutenkin huonotuulinen tapaus, itki joka yö kolmevuotiaaksi saakka. Elämäni raskainta aikaa. Yöt valvoa huutavan vauvan kanssa ja päivät valvoa 1,5 vuotiaan JA huutavan vauvan kanssa.
Tosin, nyt kumpikin ovat aikuisia, enkä tietenkään luopuisi hankalasta kuopuksesta. Joka muuten on aivan ihana nuori nainen <3
1,4 ikäeroa ja esikoinen on rauhallinen keskimmäinen vähän vaatimaton. 6 vuotta nuorempi veli vallaton, jonka jälkeen en kyllä tekis toista heti.
Kannattaa tehdä hieman isommilla ikäeroilla vaikka jollain kaverilla olis ollut kuin unelmaa vuoden ikäerolla.
Vähintään se 3-4 vuotta on aika hyvä. Pienentää huomattavasti riskiä kaikenlaiselle uupumiselle ym. Nauti siitä ekasta vauvasta nyt ihan rauhassa ja palluttele kun voit, toisen ehditte tekemään vähän myöhemminkin.
Meitä on kolme sisarusta synnytty kolmen vuoden aikana, ikäeroa vuosi kaikilla. Äiti ei muista meidän lapsuudesta mitään! Olen kysellyt, minkä ikäisenä opin mitäkin jne. mutta äiti ei muista mitään. Keskimmäisellä oli koliikki, nuorimman jälkeen äiti joutui leikkaukseen, kun vauva oli 2 kk ikäinen, joten imetyskin loppui silloin.
Nyt isompana on kiva, kun ollaan samanikäisiä kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ekan ja tokan ikäero reilu 5vuotta. Ei meinannut toista kuulua. Kun toka oli 4kk niin olin heti raskaana ja tuli kaksoset. Molemmat haaveilimme 3 lapsesta mutta 4tuli :) Kaikki lapset ovat olleet helppoja vauvoina.
Mulla oli ihan hirveän vahva vauvakuume ja toisen lapsen kaipuu, vaikka esikoinen oli allerginen, huonouninen ja suuritarpeinen. Onneksi keho päätti kuitenkin toisin, ja lapsille tuli reilu 2 vuotta ikäeroa. Enempää ei kyllä olla ajateltu hankkia, oli se sen verran raskasta. Esikoisen vuoksi suurimmaksi osaksi tuo rankkuus, nuo hankaluudet kun eivät vauvavuoteen loppuneet, mutta toinen lapsi oli onneksi helppo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan aika tavallinen oli esikoisemme. Valvotti kyllä, ei allergioita, söi myös pullosta ja tuttia. Nukkui päiväunia, mutta ei säännöllisesti.
Meilläkin tuttu tarina, eli esikoista jouduttiin yrittämään se vuosi ja ajateltiin ettei toinenkaan tule helposti, vaan tulikin. Ikäeroa tuli 1 v 5 kk.
Toinen oli paljon vaativampi. Sairastui jo vauvana RS-virukseen ja siitä toipui pitkään, ei syönyt pullosta - ei siis kertakaikkiaan syönyt tai en vaan pystynyt huudattamaan niin kauan. Ja söi PALJON. Ainoa keino tyyntyä oli imetys. Päiväunet oli pätkiä ja nukkui huonosti vielä 2-vuotiaanakin.
Silti en muista olleeni mitenkäään kauhean uupunut, vaikka mies oli koko ajan pitkillä työmatkoilla. Ehkä aika kultaa muistot, mutta en kokenut silloinkaan elämää mitenkään kamalaksi.
Kolmas lapsemme syntyi kun kakkonen oli tasan 3 vuotta, heillä on siis sama syntymäpäivä. Tämä viimeisemme oli oikea helppouden perikuva. Nukkui täysiä öitä jo vauvana, synnärilläkin oli pakko herättää syömään kun oli niin pieni. kaikki kävi, oli umpityytyväinen kaikkeen. Jos harmitti, isot siskot vähän virnuilivat niin jo nauratti. Söi hyvin ja kun kiinteät aloitti, niin kaikki meni. Jos tällaisen saa esikoiseksi, niin varmasti syntyy illuusio helppoudesta.
Kiitos vastauksista ja lueskelen mielelläni vielä lisääkin! :)
ap
Meillä ekan ja toka välillä ikäeroa 1v2kk. Ensimmäistä tehtiin reilusti yli vuosi, tekemällä tehtiin kun ei helposti tärpännyt, joten kuviteltiin että tokankin tekemiseen menee yhtä kauan. Joten heti kun koliikki loppui 4 kk iässä niin alettiin yrittämään uutta. Ja se sitten tulikin nopeammin ;)
Tokan ja kolmannen välillä on ikäeroa 1v8kk, mutta tokalla olikin koliikkia puolivuotiaaksi asti. Kolme me haluttiin ja kolme tehtiin, meille sopi että heillä oli pieni ikäero ja meillä hetken verran 3 alle 3-vuotiasta. Sitten olinkin kotiäitinä useamman vuoden.
Mutta joo, perushelppoja oli kaikki paitsi tuo viimeinen. Kahdella ekalla siis oli koliikkia kaiket päivät, öisin onneksi nukkuivat. Eli päivällä huusivat koko ajan kun olivat hereillä. Nuorimmaisella ei ollut koliikkia, mutta pahat ruoka-aineallergiat ja infektiokierre ihan pienestä asti.