mummeli joka sittenkin oli vaan hyväksikäyttäjä
Kävin yhden mummelin luona n. viisi vuotta. Välillä oli taukoja.
Autoin häntä askareissa, tutustuimme ja ystävystyimme.
Se oli hyvää aikaa.
Nyt kaikki on loppunut.
Kun ei halua tai tarvitse apuani, ei sitten voi muutenkaan tavata.
Tuntuu hyväksikäytöltä kaikki.
Juttelimme paljon ja kuuntelin häntä.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ole pakko palkollisiinsa ystävystyä. Teitkö vain vapaaehtoistyötä vai saitko palkaakin?
No me ystävystyttiin kyllä.
Tein vapaaehtoistyötä.
Elämä on. Kaikki eivät ole kiitollisia.
Miksei ilmainen kodinhoitaja kelvannut? Mun luo voit kyllä tulla.
Ja lupasi lopuksi jopa palkkaa kun rupesin yhteen pestiin. Yhden iltayön olin pesutuvassa.
No se oli vain puhetta.
Aina kun nähtiin kaupassa, kertoi muka juuri laittavansa viestiä mulle.
Sekin oli vain puhetta.
Vierailija kirjoitti:
Miksei ilmainen kodinhoitaja kelvannut? Mun luo voit kyllä tulla.
Mulle tuli muuta työtä.
Kuulemma oli harmittavaa kun olin joskus vklna matkoilla...
Mitäs suret? Käytit mummoa ystävänä ja kuuntelijana? Hoitoalalla ja varsinkin vapaaehtoistyöhön hakeutuu ihmisiä joilla itsellään on ongelmia.
Mikä taho ei anna vapaaehtoisena toimiville selviä ohjeita?
Vapaaehtoistyö on vapaaehtoistyötä, tiesit sen aloittaessasi. Ei hänen ole pakko tavata sinua jos hän ei halua
Vanhemmalla ihmisellä on ystäviä tullut ja mennyt enemmän kuin nuoremmilla. Joskus käy myös niin, että toinen kiintyy helpommin tai enemmän kuin toinen, ja sitten on myös niitä hyväksikäyttäjiä. Elämän surullisia tosiasioita. Hyviä hetkiä tai siis muistoja niistä ei oteta pois, vaikka varmasti jäi pettynyt olo. Hyvällä omallatunnolla eteenpäin elämässä ja seuraavan vapaaehtoisprojektin pariin jos vaan jaksat ja aikaa riittää, voimia!
Ei kai ole pakko palkollisiinsa ystävystyä. Teitkö vain vapaaehtoistyötä vai saitko palkaakin?