Läheisriippuvuus ei tarkoita että olisi riippuvainen ihmisistä
Pliis, älkää enää kirjoittako läheisriippuvuudesta, kun tarkoitatte, että joku ihminen ei osaa olla yksin, ja/tai ei pysty eroamaan/olemaan erossa jostakin ihmisestä! Ne ovat eri asia. Lukekaa ensin mitä tarkoittaa läheisriippuvuus. Ei se ole riippuvuutta läheisistä, ei se tarkoita ripustautumista ihmisiin!
T: introvertti läheisriippuvainen
Kommentit (7)
Niin kerropas ap. mitä se sitten tarkoittaa?
Eikö se ole sitä että jos ei uskalla hylkäämisen pelossa sanoa ei ja laittaa rajoja? Haluaa miellyttää että ei hylätä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole sitä että jos ei uskalla hylkäämisen pelossa sanoa ei ja laittaa rajoja? Haluaa miellyttää että ei hylätä.
Kyllä. Eli ihminen, joka hakeutuu suhteeseen esim hyvin dominoivan ihmisen kanssa ja pyörii tämän tarpeiden ympärillä unohtaen itsensä. Myös alkoholistin puoliso saattaa olla läheisriippuvainen niin että mahdollistaa juomisen esim peitellen sitä muilta ihmisiltä.
Läheisriippuvainen on voinut kasvaa perheessä, jossa toisella tai molemmilla vanhemmilla on jokin riippuvuus. Usein riippuvuus on alkoholiin, mutta se voi olla työnarkomaniaakin, peliriippuvuutta, melkein mitä vain. Vaikka hurmoshenkinen ja sillä lailla päihdyttävä, mutta ahdasmielisyytensä ja tuomitsevuutensa takia pelottava ja sikäli perheessä hankaluuksia aiheuttava uskonnollisuus.
Se on perheen vaiettu häpeällinen salaisuus, josta ei saa puhua kellekään, eikä siitä puhuta edes perheen kesken. On virtahepo olohuoneessa. Riippuvaisuutensa takia arvaamaton ja ongelmia aiheuttava aikuinen lapsen kotona. Lapsi oppii vaikenemaan, sivuuttamaan omat tunteensa ja tarpeensa, sopeutumaan, selittelemään parhain päin, hiipimään huomaamattomana seinän vieriä pitkin ainakin silloin kun on syytä.
Kun on lapsena tottunut elämään tuollaisessa ilmapiirissä, tulee aikuisenakin herkästi tiedostamattaan valinneeksi sellaisia elämänkumppaneita, joiden kanssa eläessä tuo sama tilanne toistuu. Se tuntuu läheisriippuvaiselle tutulle ja siksi tavallaan turvalliseltakin, hän ei ehkä edes osaa kuvitella elävänsä toisenlaisessa suhteessa. Tai ei ihan tajua, että ei kaikkien elämä ole sellaista. Esimerkiksi alkoholistille toimii näin usein mahdollistajana, tehden samalla itselleen kovasti hallaa uhraten paljon.
Voin olla väärässä, mutta eikö läheisriippuvuudesta puhuta silloin, kun addiktin (esim. alkoholisti) kanssa tarpeeksi kauan elänyt ihminen alkaa itsekin käyttäytyä addiktin tavoin? Tulee riippuvaiseksi auttajaroolistaan. Alholistin lapsena kasvanut vanhempani on tällainen, jatkanut aikuisena samaa kuviota henkisesti sairaan puolison kanssa.
Läheisriippuvainen voi päin vastoin olla hyvinkin vetäytyvä ihminen, koska kaikki hänen aikansa ja voimansa menevät nykyisessä sairaassa suhteessa, kumppaninsa oikkujen, ongelmien ja vaatimusten parissa. Ei edes uskalla luottaa ihmisiin niin että avautuisi itsestään ja elämästään, voi ihan vältellä muita ihmisiä. Koska tuntee ettei kukaan kuitenkaan ymmärtäisi. Yrittää vaan ulospäin esittää, että kiitos ihan hyvää tässä kuuluu, kaikki okei.
Mitä se tarkoittaa?