Lue keskustelun säännöt.
Menin sitten rakastumaan netissä ulkomaalaiseen ystävääni...
23.06.2018 |
Onko mitään uuvuttavampaa kuin rakastua johonkin, jota ei voi saada? Tapasin 1,5 vuotta sitten eräässä nettipelissä ihanan miehen. Tulimme heti tosi hyvin juttuun keskenämme ja juttelimmekin lähes päivittäin. Tai oikeastaan öisin. Mies on ihanin ja huomaavaisin ihminen elämässäni ja olemme toistemme parhaat ystävät. Kun kyllästyimme peliin, jatkoimme yhteydenpitoa instagramissa. Taisin ihastua häneen vähän jo heti alussa, mutta en oikeastaan kiinnittänyt asiaan hirveästi huomiota. Nykyisin tunteet ovat niin voimakkaat etten tiedä mitä tehdä...
Olemme siis molemmat 22-vuotiaita. Ja mies on Pakistanista. Järki kyllä sanoo, että toiveita suhteesta on turha elätellä; meillä on ihan erilaiset kulttuuritaustat, kieli, uskonto ja välimatkaakin on ihan kiitettävästi. Kunpa en olisi näin rakastunut, en vaan voi sille mitään. Ajattelen häntä joka päivä heti ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla. Ja ikävöin aina kun ei olla yhteydessä.
En oikeastaan tiedä, millaista apua odotan teiltä saavani. Piti vaan päästä avautumaan tästä jollekin. Mutta jakakaa toki omat ajatuksenne asiasta, ja vertaistuki on aina tervetullutta :)
Kommentit (8)
Et ole valitettavasti rakastunut mieheen vaan mielikuvaan tästä. Luultavasti ihastus helpottaa, kun aikaa kuuluu ja kenties tapaat vaikkapa ihan livenä jonkun kivan miehen. Toisaalta mikä estää tapaamasta tätä miestä. Sittenpä näkisit aidosti millainen ihminen on kyseessä. Ei nyt välttämättä niin, että suunnittelet koko loman viettäväsi tämän nettitun kanssa. Vaan suunnittelet oman loman, jossa voot tavata myös tämän miehen. Jos mies ei olekaan sellainen mitä olet ajatellut niin, et ole velvoitettu viettämään koko lomaa hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen kotimaan vuoksi tulet saamaan jo tällä palstalla älyttömästi p*skaa niskaan.
Kulttuurierot ovat oikeasti iso juttu, eikä niitä rakkauden/ihastuksen huumassa tule aluksi noteerattua riittävästi.
Kaikki on kuitenkin mahdollista, jos sekä mies että sinä olette olleet rehellisiä toisillenne, ettekä ole ihastuneet/rakastuneet vaan siihen mielikuvaan, mikä teillä toisistanne on, ja etenkin olette valmiita tekemään todella paljon työtä mahdollisen suhteenne eteen.
Suurin osa tällaisista suhteista ei ole kovin pitkäikäisiä, ja osa johtaa oikeasti katastrofisiin seurauksiin.
Itse vietän syksyllä 18. hääpäivää entisen nettituttavuuteni kanssa. Mies tosin on länsieurooppalaisesta hyvinvointimaasta, mutta kulttuurieroja löytyy silti hyvinkin paljon. Yhteiselomme ei ole aina ollut helppoa, mutta rakkaus ja sielunkumppanuus on kantanut suhdetta koko ajan.
Pari pointteria täältä reaalimaailman puolelta.
- te ette ole ystäviä vaan jotain nettituttuja tai puhekavereita
- et ole ihastunut tähän mieheen vaan mielikuvaan hänestä. Ethän oikeasti edes tunne häntä.
Vierailija kirjoitti:
Hyi pakistanista...ehkä kannattaisi miettiä vielä. Mitä jos menettä yhteen, huomaat miehen jatkavan kulttuuriperiteitään ja olevan sairaalloisen mustasukkainen - haluat eron, mies alkaa vaania ja lopulta heittää happoa kasvoillesi. Ja sit sun elämäs on pilalla.
Joo, ikinä en lähtisi jonkun pakistanilaisen matkaan....kai tajuat että kirjoitettu teksti tai puhelinkeskustelut piiikkasen eri asia kun livenä toisen kanssa oleminen.
Mikään vaaniminen tai hapon heittäminen ei ole käynyt mielessäkään, enkä usko että hän tekisi mitään sellaista. Kaikkea muuta mainitsemaasi olen kyllä ajatellut, ja siksi en uskokaan että suhde tulisi koskaan onnistumaan... puhumattakaan siitä että hän pitää minua varmasti vain ystävänä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Et ole valitettavasti rakastunut mieheen vaan mielikuvaan tästä. Luultavasti ihastus helpottaa, kun aikaa kuuluu ja kenties tapaat vaikkapa ihan livenä jonkun kivan miehen. Toisaalta mikä estää tapaamasta tätä miestä. Sittenpä näkisit aidosti millainen ihminen on kyseessä. Ei nyt välttämättä niin, että suunnittelet koko loman viettäväsi tämän nettitun kanssa. Vaan suunnittelet oman loman, jossa voot tavata myös tämän miehen. Jos mies ei olekaan sellainen mitä olet ajatellut niin, et ole velvoitettu viettämään koko lomaa hänen kanssaan.
Niin, ei kai tässä auta kuin antaa ajan kulua. Pelkään vain uupuvani ihan täysin näiden tunteiden kanssa. :( Kenties vielä joskus tapaammekin livenä, mutta tällä hetkellä se ei oikein ole mahdollista. Olemme kumpikin köyhiä opiskelijoita.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen kotimaan vuoksi tulet saamaan jo tällä palstalla älyttömästi p*skaa niskaan.
Kulttuurierot ovat oikeasti iso juttu, eikä niitä rakkauden/ihastuksen huumassa tule aluksi noteerattua riittävästi.
Kaikki on kuitenkin mahdollista, jos sekä mies että sinä olette olleet rehellisiä toisillenne, ettekä ole ihastuneet/rakastuneet vaan siihen mielikuvaan, mikä teillä toisistanne on, ja etenkin olette valmiita tekemään todella paljon työtä mahdollisen suhteenne eteen.
Suurin osa tällaisista suhteista ei ole kovin pitkäikäisiä, ja osa johtaa oikeasti katastrofisiin seurauksiin.
Itse vietän syksyllä 18. hääpäivää entisen nettituttavuuteni kanssa. Mies tosin on länsieurooppalaisesta hyvinvointimaasta, mutta kulttuurieroja löytyy silti hyvinkin paljon. Yhteiselomme ei ole aina ollut helppoa, mutta rakkaus ja sielunkumppanuus on kantanut suhdetta koko ajan.
Onhan tuota Pakistanin kulttuuria tullut tutkittua ja todettua, että se on ihan liian erilainen kuin minulla. Mukavaa kuitenkin kuulla että sinun ja miehesi suhde on kantanut noin hyvin kulttuurieroista huolimatta. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hyi pakistanista...ehkä kannattaisi miettiä vielä. Mitä jos menettä yhteen, huomaat miehen jatkavan kulttuuriperiteitään ja olevan sairaalloisen mustasukkainen - haluat eron, mies alkaa vaania ja lopulta heittää happoa kasvoillesi. Ja sit sun elämäs on pilalla.
Joo, ikinä en lähtisi jonkun pakistanilaisen matkaan....kai tajuat että kirjoitettu teksti tai puhelinkeskustelut piiikkasen eri asia kun livenä toisen kanssa oleminen.
Oletko asunut Pakistanissa, lomaillut? Puhu sitten.
Hyi pakistanista...ehkä kannattaisi miettiä vielä. Mitä jos menettä yhteen, huomaat miehen jatkavan kulttuuriperiteitään ja olevan sairaalloisen mustasukkainen - haluat eron, mies alkaa vaania ja lopulta heittää happoa kasvoillesi. Ja sit sun elämäs on pilalla.
Joo, ikinä en lähtisi jonkun pakistanilaisen matkaan....kai tajuat että kirjoitettu teksti tai puhelinkeskustelut piiikkasen eri asia kun livenä toisen kanssa oleminen.