Miksi vuodenvaihde on ihan väärässä kohdassa?
Mun on vaikea muistella menneisyyttä vuosilukujen perusteella, kuin muistan ajanjaksot aina alkusyksystä kevään loppuun. Tämä koulusta tuttu lukukausiajattelu koskee yhteiskuntaa yllättävän monessa muussakin asiassa. Monilla aloilla on kesälomat kesällä, moni asia on silloin katkolla, ja syksyisin aloitetaan jotain uutta. Miksi vuodenvaihde on sitten talvella? Miksi uudet asiat on laitettu alkamaan syksyllä? Onko se lämmin kesä, jolloin ihmiset vain haluavat olla lomalla ja tämän vuoksi moni asia on silloin seis? Samaa ei ole haluttu sinne joulun tienoille, vaikka silloinkin pieni vaipuminen hiljaisuuteen pieneksi hetkeksi on. Minulla on aina pysynyt tämä syksystä kevääseen -ajattelu, enkä nyt tiedä pitäisikö minun tuntea "uusi kausi" alkaneeksi tämän kokemuksen muodostaen syksyllä, vai kalenterin osoittamalla tavalla tammikuussa? Olen yrittänyt elää molempien mukaan, mutta vaikeaa se on kun ei tiedä missä kohtaa oikeasti on se oikea uuden vaiheen aloitus. Toisaalta ihan hyvä, että on koko ajan joku kausi menossa, eli vuoden vaihtuessa on menossa syksy-kevät -ajattelu, ja syksyn alkaessa on menossa kalenterivuosi. Tällä tavalla elämänmuutokset eivät tunnu niin radikaaleilta, kun ne mielikuvissa ovat tapahtuneet vähittäin, eikä kertarysäyksellä.
Kommentit (15)
Just pimeydestä lähdetään kohti valoisempia aikoja. Juuri sopiva ajankohta.
Onpa sulla ongelma.Itse en lukukausiajattelua ole koskaan harrastanut joten vaikuttaa jotenkin väkinsintehdyltä tuo ongelmasi.
Mä ostan aina lukuvuosikalenterinkin, kun miellän oman vuoteni niin.
Se on vaan jossain vaiheessa muotoutunut käytännöksi, todennäköisesti juuri tuon pimeydestä kohti valoa -ilmiön takia. Mikään yleismaailmallinen ja muuttumaton asia se ei ole. Muutama sata vuotta sitten vuosi alkoi maaliskuusta, ja siksi karkauspäiväkin ympättiin helmikuun loppupuolelle. Ja kiinalaisethan viettävät uuttavuotta samoihin aikoihin, helmikuun paikkeilla.
Tämä ”kesällä levätään, syksyllä alkaa uusi kausi” on aika moderni juttu, perustunee ainakin osittain kouluvuoteen. Maanviljelyksellä elävässä maailmassa (eli myös Suomessa vielä jokunen vuosikymmen sitten) kesä ei ole mitään lepoaikaa, vaan kiireisen työn aikaa. Loppusyksystä sitten alkaa olla kaiki työt paketissa, ja päästään ehkä vähän hengähtämään. 1800-luvun puolella tavallisin naimisiinmenoaikakin oli joulun pyhinä, siinä kun oli sopivasti vapaata ja aikaa kipaista papin puheille.
Mäkin ajattelen edelleen aikuisena ajanjaksojen menevän syksystä kevääseen ja kesä on irrallinen. Mutta ihan hyvä tämä nykyinen vuoden vaihtumisen ajankohta silti on.
Minuakin on aina häirinnyt tämä! Etenkin kun syntymäpäiväni on 24 kesäkuuta, eli elämässäni alkaa aina uusi vuosi ikään kuin juhannuksesta.
No ennenhän suomalaisten vuodenkierto päättyikin oikeastaan sadonkorjuujuhlaan (kekri) loka-marraskuussa. Kaikki pyöri maatalouden ympärillä. Ei ns. virallisella kalenterilla ollut merkitystä tavalliselle kansalle.
Egyptiläisten vuodenvaihde oli muuten kevätpäiväntasauksena eli juuri nyt olisi uusi vuosi alkanut.
Vierailija kirjoitti:
No ennenhän suomalaisten vuodenkierto päättyikin oikeastaan sadonkorjuujuhlaan (kekri) loka-marraskuussa. Kaikki pyöri maatalouden ympärillä. Ei ns. virallisella kalenterilla ollut merkitystä tavalliselle kansalle.
Egyptiläisten vuodenvaihde oli muuten kevätpäiväntasauksena eli juuri nyt olisi uusi vuosi alkanut.
ei kun siis tietysti -seisauksena, ei tasauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vuoden pimein kohta.
Koko maapallolla. Eiku...
Vierailija kirjoitti:
No ennenhän suomalaisten vuodenkierto päättyikin oikeastaan sadonkorjuujuhlaan (kekri) loka-marraskuussa. Kaikki pyöri maatalouden ympärillä. Ei ns. virallisella kalenterilla ollut merkitystä tavalliselle kansalle.
Egyptiläisten vuodenvaihde oli muuten kevätpäiväntasauksena eli juuri nyt olisi uusi vuosi alkanut.
Loka-marraskuu on isossa kuvassa ihan sama kuin joulukuun loppu. Tuollaisessa tilanteessa se on ihbans sama.
Vuoden pimein kohta.