Hyviä suomalaisia elokuvia
Kun tuolla oli ketju huonoimmista, niin pistetään vastaketju. Hyviä suomalaisia elokuvia. Erityisesti kiinnostaa suomikomedia, mitkä suomalaiset komediaelokuvat ovat uponneet? Osataanko Suomessa tehdä sellaisia? Osataanko Suomessa tehdä elokuvia yhtä hyvin kuin muuallakin?
Kommentit (17)
Komediaa ei tule mieleen, mutta mä tykkäsin Rölli ja metsänhengestä, todella hyvin toteutettu. Myös Häjyistä pidin, näyttelijät oli tosi hyviä ja elokuva kaikkinensa toimi.
Jäniksen vuosi. Oiskohan tää ns. suomalaisten oma Sieppari ruispellossa? Klassikko joka vieläkin kestää aikaa.
Tulennielijä oli erikoinen, en osaa oikein sanoa pidänkö vai en, mutta huomaan usein miettiväni kyseistä leffaa eli kiinnostava se ainakin oli.
Komedioista Risto Räppääjät on uponnut hyvin ainakin omassa tuttavapiirissä, iästä huolimatta.
(Kaasua, Komisaario Palmu kuuluu kanssa lemppareihin tahattoman homoeroottisuuden vuoksi.)
Veljeni vartija
Paha maa
Lomalla
Luokkakokous
Napapiirin sankarit
Speden tuotanto ennen Turhapuroihin hirttäytymistä.
Iron Sky.
Star Wreck, joka on innostanut mm. sveitsiläisiä väsäämään hillittömän fanifilmin Full Twist.
Simpauttaja, toki mainio myös kirjanakin. Edustaa hyvin pohjoiskarjalaista mielenmaisemaa.
Oma suosikkini on Nousukausi. Ei mikään palkintokuva, vaan joku siinä kuitenkin viehättää.
Itsekin olin sanomassa Nousukausi, mikä tuli mieleen komediaelokuvista. Hyvät näyttelijät ja kekseliäs juoni.
Vanhoista elokuvista voisin mainita sellaiset hulvattomuudet kuin Hilman päivät, Gabriel tule takaisin ja Pastori Jussilainen. Hyvin ohjattuja, hyvin näyteltyjä ja erittäin hauskoja.
Sitten ei ihan niin vanhoista: Aatamin puvussa ja vähän Eevankin, vuoden 1971 versio, missä Heikki Kinnunen tekee erittäin hienon roolityön, samoin Pia Hattara. Ohjauksessa jotain heikkoutta ihan lopussa, mutta muuten nautittavaa katsottavaa. Ja se Suomen kesäinen luonto niin parhaimmillaan.
Speden tuotannossa ei minusta ole kuin yksi hyvä, ja se on Pohjan tähteet. Siinä taas Loiri on nuoruutensa vedossa ja parhaimmillaan. Ja Spede itse malttaa pysytellä enimmäkseen pois. Erittäin oivaltavaa huumoria, ei väkisin väännettyä.
Uudemmista Varasto 1 ja 2 on aika hyviä. Ja myös uusin versio Havukka-ahon ajattelijasta on erinomainen. Kyllä Suomessakin osattaisiin, mutta jostain syystä meillä tehdään nykyään enimmäkseen draamoja.
Lumilinna. Ei-komedioista Valkoinen peura on mieluisa.
Mielensäpahoittaja. Kivenpyörittäjän kylä. Vanhemmista, Hilman päivät, Pastori Jussilainen ja Niskavuoren Heta, vaikkei komedia ollutkaan.
Talvisota, Häjyt, Pitkä Kuuma Kesä, Härmä
Musta jää.
Leffan käsikirjoitus, näyttelijät ja soundtrack = toimiva yhtälö.
Räpsy ja Dolly. Matti Pellonpää elämänsä vedossa tässä Ijäksen ohjaamassa tragikomediassa.
Aki Kaurismäen elokuvissa Varjoja paratiisissa, Kauas pilvet karkaavat, Mies vailla menneisyyttä, Le Havre ja Toivon tuolla puolen on aivan uskomattoman hauskaa kuivaa, lakonista huumoria, joka ainakin omaan huumorimakuun osuu paljon paremmin kuin sellainen hahahaha-naurakaa-nyt-komedia. Akin elokuvat ovat muutenkin mestarillisia, mutta eivät aina hauskoja, esim. Tulitikkutehtaan tyttö ja Laitakaupungin valot ovat upeita elokuvia mutta todella nihilistisiä.
Semmoinenkin typerä myytti elää, että Akin elokuvat ovat jotenkin tylsiä ja niissä vaan luetaan paperista vuorosanoja. Tällaista hokevat ihmiset, joiden elokuvasivistys ei ole kummoinen ja jotka eivät Akin elokuvia ole koskaan edes katsoneet. Akin elokuvat ovat visuaalisesti huikaisevan kauniita minimalistisella tavalla ja niissä suomenkieli on oikeasti lyyristä, puhdasmuotoista, tuoden tunteet esiin ilman ainuttakaan ylimääräistä ja väkinäistä sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Jäniksen vuosi. Oiskohan tää ns. suomalaisten oma Sieppari ruispellossa? Klassikko joka vieläkin kestää aikaa.
Tulennielijä oli erikoinen, en osaa oikein sanoa pidänkö vai en, mutta huomaan usein miettiväni kyseistä leffaa eli kiinnostava se ainakin oli.
Komedioista Risto Räppääjät on uponnut hyvin ainakin omassa tuttavapiirissä, iästä huolimatta.
(Kaasua, Komisaario Palmu kuuluu kanssa lemppareihin tahattoman homoeroottisuuden vuoksi.)
Minkä tahattoman? Siimes teki roolihahmostaan tarkoituksella kaappi- gayn. Lue vaikka muistelmistaan.
Tuossa ei ole varsinaista komediaa mutta muuten hyvä: Aki Kaurismäki: Varjoja paratiisissa (1986). Muita: Komisario Palmu elokuvat (Komisario Palmun erehdys, Tähdet kertovat komisario Palmu), Kummeli kultakuume