Sinä vanhempi, millainen olisi täydellinen lapsi aikuisena?

Onnellinen ja tasapainoinen

Onnellinen ja tekee sellaista työtä ja niitä asioita, joista tykkää. Olisi myös kaidalla polulla, eikä olisi hairahtunut rikoksiin, eikä olisi päihderiippuvuutta jne.

Henkisesti hyvinvoiva.

Löytyy YO-lakki, hyvä työ, oma-auto, oma talo ja oma perhe. On urheilullinen, ahkera, tasapainoinen, kohtelias, huomaavainen ja herrasmies. Huolehtii omasta terveydestään ja perheestään. Ei polta, ei tupakoi eikä käytä muitakaan päihteitä. Sellainen on hyvä lapsi aikuisena.

Sillä menisi hyvin. Se olisi suurinpiirtein onnellinen. Sillä olisi hyvä itsetunto ja se tuntisi itsensä, niin että se tietäisi milloin pitää pyytää apua ja pystyisi pyytämään sitä. Se pysyisi rehellisenä ja hyväkäytöksisenä ja toisista huolta pitävänä, mutta pitäisi huolta itsestäänkin, eikä olisi mikään kynnysmatto. Se olisi järkevä ja tietäisi, milloin pitää olla varovainen ja millainen riski on siedettävä, ja milloin se riski kannattaa ottaa. Se ei käyttäisi liikaa päihteitä eikä pelaisi uhkapelejä.

Jos sit. Ielä puhutaan siitä, millaisessa asemassa hän olisi sen sijasta, millainen hän itse olisi, niin mieluusti hänellä olisi sellaisia ystäviä, joiden kanssa sillä on hyvä olla, sellainen työ, josta se tykkää ja josta se saa tarpeeksi rahaa voidakseen tehdä myös harrastuksekseen jotain kivaa. Sillä olisi hyvä puoliso, jonka kanssa heillä olisi toisiaan tukevat tavoitteet, ja mahdollisesti lapsi ja silti sillä riittäisi aikaa ja itsenäisyyttä käydä myös vanhempiaan ja isovanhempiaan tapaamassa pari kertaa kuukaudessa.

Minun lapseni ei ole tällainen, vielä tai ehkä koskaan. Hän on silti minun täydellinen lapseni ja rakastan häntä ehdoitta - muta tekisin mitä vain, että hänestä voisi tulla tuollainen, koska se on minun käsitykseni siitä, mitn elämässä on helpointa olla tyytyväinen ja onnellinen.

Hauska, elämäniloinen ja empaattinen tyyppi joka ottaa muut huomioon, muttei anna kuitenkaan kävellä itsensä yli. Kiinostunut maailman asioista, intohimoinen ja toteuttaa itseään.

Että hänellä olisi omannäköisensä itsenäinen elämä, johon olisi tyytyväinen. Olisi se sitten mitä vaan.

Toki tähän voisi luetella erilaisia juttuja: tulee taloudellisesti toimeen, on kiva parisuhde, ehkä lapsia, huolehtii terveydestään, mielekäs työ, ehkä aktiivinen jossain vapaaehtoisjutuissa, ystäviä, haluaa olla kohtuudella yhteyksissä meihin vanhempiin... mutta lopulta se merkitsee, että lapsi pystyy elämään tyytyväisenä sillä polulla, mitä kulkee ja nuo ovat sitten niitä ulkoisia merkkejä, jotka hänen kohdallaan voivat olla jotain muutakin.

Oman tiensä löytänyt ja onnellinen.

Tyytyväinen omaan itseensä ja omaan elämäänsä, menestyy ja pärjää, on onnellinen.