Lue keskustelun säännöt.
Miten auttaa 10-vuotiasta syrjäytynyttä ADHD lasta elämässä eteenpäin, on tosi surullinen ja myös minä!
19.11.2007 |
Lapseni on ollut ylivilkas tapaus ja tehnyt pienen elämänsä aikana kaikenlaista pahaa. Hän kiusasi esim. eskikouluaikana kavereitaan, riehui, tappeli ja taisteli sääntöjä vastaan.
Tästä alkoi pitkä ja johdonmukainen kasvattaminen. Lapseni sai terapeutin ja psykologin apua, kotona aloitettiin rankka ja voimavaroja vievä ohjaaminen ja neuvonta miten tulisi käyttäytyä muiden seurassa. Viimeisenä oljenkortena aloitettiin lääkitys, jonka ansiosta hänestä tulee ihan normaali, tasainen ja rauhallinen lapsi.
Nyt on käynyt niin, että hän osaa käyttäytyä, mutta negatiivisessa kehässä vuosien saatossa hänen itsetuntonsa on lähes nollassa, vaikka menestyy koulussakin kohtalaisen hyvin.
Hänellä ei ole enää juurikaan kavereita, koska hänen ADHD on paljastanut ja monien kavereiden vanhemmat kieltävät tämän vuoksi leikkimästä lapseni kanssa.
Nyt sitten lapseni ei enää haluasi edes mennä kouluun, joutuu menemään yksin, saman asuinalueen lapset polkevat yhdessä. Aiemmin lapseni oikein odotti kouluaamuja, ei enää. Hänestä on tullut surullinen ja ylikiltti ja ehdottomasti yhteiskuntakelpoinen mallilapsi. Ainoastaan sosiaaliset suhteet toisiin lapsiin ovat kärsineet.
Miten tästä eteenpäin?
Terveisin huolestunut äiti
Kommentit (8)
hei, SINULLA JA LAPSELLASI ON OIKEUS saada koulupaikka myös muusta kuin lähikoulusta. Voitte saada koulupaikan mistä tahansa koulualueen alueelta ja sinne vielä kunnan maksaman kuljetuksen - toki kunta väittää, ettei näin ole, mutta oikeasti on. Ota selvää siitä, missä olisi hyvä luokka ja hyvä opettaja ja tarjoa lapsellesi tilaisuus katkaista tuo negatiivisen huomion kehä. Puhu opettajan kanssa etukäteen. Teoriassahan puhuminen myös vanhan koulun opettajien kanssa voisi auttaa, mutta käytännössä vanhat asenteet ovatika tiukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko koulunvaihto paikallaan? Uudet kaverit joilla ei olisi ennakko asennetta.
Miten olisi joku harrastus missä olisi uusia kaverita, vaikka toisella paikkakunnalla, (jos oma on niin pieni että kaikki " tuntee tapauksen" ).
Kehu, kehu ja kehu ja käske muidenkin kehua.
Voimia!!
joka ennen lääkityksen aloittamista " poltti siltansa" käytöksellään naapuruston lapsiin. Nyt kun pojalla on ollut concerta-lääkitys käytös on muuttunut paljon paremmaksi, hän ei esimerkiksi enää hermostu jos leikit eivät mene niin kuin hän haluaa. Mutta kun kerran on välit muihin lapsiin menneet niin niitä on vaikea enää saada takaisin. Enkä toisaalta tiedä haluaisinko edes, sen verran rankkaa kiusaamista poikani on kotipihallaan saanut kokea. Onneksi pari kuukautta sitten sattumalta löytyi yksi samassa tilanteessa ollut yksinäinen poika läheltä kotiamme ja nyt nämä kiusatut viihtyvät hyvin keskenään.
Poikani ei käy lähikoulua vaan on erityisluokalla toisen alueen koulussa - ja koulukaverit (=vertaistuki) asuvat eri puolilla kapunkia.
Voimia sinulle ja lapsellesi ap.
OLen kuullut tapauksista, jolloin vanhempi tai joku muu kertoo koko luokalle esim. lapsen sairaudesta. Mitä siihen kuuluu jne. ja sitten siitä keskustellaan yhdessä.
Olisiko mahdollista, että sopisitte opettajan kanssa, että menisit kertomaan luokalle ADHD:sta? Mitä aivoissa silloin tapahtuu, miten lapsi käyttäytyy, mitä hän ei voi kontrolloida jne. Sitten tietenkin painoittaisit, että ADHD:n hoitamiseen on keinoja, kun se vain tunnistetaan. Ja sitten kerrot siitä ja sen vaikutuksesta lapseen. Käsittelisit myös tuntemuksia, mitä ADHD aiheuttaa sekä ko. lapsessa että muissa ihmisissä. Ja nyt tietenkin lapsesi tunteita, kun ADHD on kurissa mutta lapsellasi ei ole ystäviä.
Onko aivan tuulesta temmattu ajatus?
jos kerran jo nämä muutamat ovat syrjinnän kannalla, ketkä ovat saaneet tietää lapseni piirteestä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kannata 7 ehdotusta vaikka sinänsä hyvä idea onkin.
Yleensä aikuiset ovat niitä hankalampia ja kaikista ennakkoluuloisempia.
Meillä on samanlainen tilanne kuin teillä.
Usein adhd lapset saavat julmaa kohtelua, johon on vain alistuttava.
En yksinkertaisesti halua, että lapseni leimaantuvat sen takia.