Kaari Utrion uusin kirja (Hupsu rakkaus)
Kesäperinteisiini mökkilaiturilla kuuluu lukea Kaari Utrion tuotantoa, erityisesti hänen epookkiromaaneitaan. Pidän hänen tyylistään ja siitä, miten hyvin hän tuntee ja osaa kuvailla historiaamme.
Mutta. Viimeisin kirja (Hupsu rakkaus) oli iso pettymys. Minulle mm. tuotti isoa hankaluutta pysyä perillä kaikista lukuisista kirjan hahmoista, ja mitkä nyt sitten olikaan heidän keskinäinen suhteensa. Kahlasin kirjan väkisin läpi kun kerran olin aloittanut, ja palautin äkkiä kirjastoon. Huomattavasti heikompi esitys kuin hänen aikaisemmat kirjansa - mikä on mahtanut mennä vikaan? (Mielestäni kirja oli kirjoitettu ennen hänen puolisonsa kuolemaa.)
Täytyy palata taas niiden vanhempien kirjojen pariin, kunhan taas koittaa lämmin lauantai.
Kommentit (9)
Mun kesälukemistoani on Enni Mustosen hömppäromaanit. Sopivan kevyttä ja helppolukuista terassi-/laiturilukemista.
Kaari Utrioon en olekaan tutustunut. Olisko vinkkejä?
Vierailija kirjoitti:
Ei kenenkään kirjailijan jokainen kirja ole mestariteos, eikä kenenkään taiteilijan jokainen taulu ole yhtä hyvä.
Ei toki, mutta noinkin kokeneelta kirjailijalta (tai hänen kustannustoimittajaltaan) olisi olettanut vähän erilaista otetta mm. just noihin kymmeniin eri hahmoihin.
Vierailija kirjoitti:
Mun kesälukemistoani on Enni Mustosen hömppäromaanit. Sopivan kevyttä ja helppolukuista terassi-/laiturilukemista.
Kaari Utrioon en olekaan tutustunut. Olisko vinkkejä?
Vanhempi tuotanto, 70- 80- luvuilta on paljon parempaa.
Nämä uudet 2000- luvun kirjat on kaikki kirjoitettu samalla sapluunalla, köyhä mutta fiksu tyttö rakastuu rikkaaseen aatelismieheen mutta kaikenlaisten väärinkäsitysten takia löytävät toisensa vasta viimeisillä sivuilla, jutun juoni toki selviää lukijalle heti ensimmäisessä luvussa.
Vierailija kirjoitti:
Mun kesälukemistoani on Enni Mustosen hömppäromaanit. Sopivan kevyttä ja helppolukuista terassi-/laiturilukemista.
Kaari Utrioon en olekaan tutustunut. Olisko vinkkejä?
Hänellä on pääosin kahta genreä: keskiajasta kertovaa ja sitten näitä 1800-luvun alkupuoliskolle ajoittuvia.
Paljon on hyviä, esim. Vendela noista keskiaikaisista, ja epookeista esim. Ruma kreivitär, Saippuaprinsessa ja Oppinut neiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kesälukemistoani on Enni Mustosen hömppäromaanit. Sopivan kevyttä ja helppolukuista terassi-/laiturilukemista.
Kaari Utrioon en olekaan tutustunut. Olisko vinkkejä?
Vanhempi tuotanto, 70- 80- luvuilta on paljon parempaa.
Nämä uudet 2000- luvun kirjat on kaikki kirjoitettu samalla sapluunalla, köyhä mutta fiksu tyttö rakastuu rikkaaseen aatelismieheen mutta kaikenlaisten väärinkäsitysten takia löytävät toisensa vasta viimeisillä sivuilla, jutun juoni toki selviää lukijalle heti ensimmäisessä luvussa.
Ei haittaa - se näissä kesälukemisissa (Mustonen tai Utrio tai moni muu) on just se juttu, ettei tarvitse liikaa päätään vaivata.
Vierailija kirjoitti:
Mun kesälukemistoani on Enni Mustosen hömppäromaanit. Sopivan kevyttä ja helppolukuista terassi-/laiturilukemista.
Kaari Utrioon en olekaan tutustunut. Olisko vinkkejä?
Mä olen tykännyt sen keskiaikaan sijoittuvista kirjoista, mm. Yksisarvinen ja Vaskilintu.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kenenkään kirjailijan jokainen kirja ole mestariteos, eikä kenenkään taiteilijan jokainen taulu ole yhtä hyvä.
Ei toki, mutta noinkin kokeneelta kirjailijalta (tai hänen kustannustoimittajaltaan) olisi olettanut vähän erilaista otetta mm. just noihin kymmeniin eri hahmoihin.
Kustantaa nykyään itse omat kirjansa ja saman huomannut, kirjat menneet sekaviksi sen jälkeen kun lähti Tammelta. Olisi ottanut sen kustannustoimittajansa mukaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kesälukemistoani on Enni Mustosen hömppäromaanit. Sopivan kevyttä ja helppolukuista terassi-/laiturilukemista.
Kaari Utrioon en olekaan tutustunut. Olisko vinkkejä?
Mä olen tykännyt sen keskiaikaan sijoittuvista kirjoista, mm. Yksisarvinen ja Vaskilintu.
Eri
Itselleni Yksisarvinen oli liiaan raskasta luettavaa (kuulostaapa tyhmältä), liian pitkä ja meni liian kauaksi historiaan. Utriolla on myös hyviä tietokirjoja, kuten vaikka Eevan tyttäret.
Ei kenenkään kirjailijan jokainen kirja ole mestariteos, eikä kenenkään taiteilijan jokainen taulu ole yhtä hyvä.