Lue keskustelun säännöt.
Opetatko teini- ikäisen lapsesi hakemaan erilaisia yhteiskunnan tukia?
29.05.2018 |
Niin, että hän osaa hyödyntää esim. toimeentulotuen?
Kommentit (16)
On tosiasia, että ns sossuasiakkuus periytyy. Jos on jo kotoa saatu malli, että yhteiskunta elättää, niin näin myös eletään. Jos ei töihinmeno huvita, käytetään kaikki mahdolliset tuet hyväksi. Ja tämä ei koske oikeasti hädässä olevia vaan laiskureita, jotka eivät viitsi nähdä vaivaa oman elämänsä eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tosiasia, että ns sossuasiakkuus periytyy. Jos on jo kotoa saatu malli, että yhteiskunta elättää, niin näin myös eletään. Jos ei töihinmeno huvita, käytetään kaikki mahdolliset tuet hyväksi. Ja tämä ei koske oikeasti hädässä olevia vaan laiskureita, jotka eivät viitsi nähdä vaivaa oman elämänsä eteen.
Kuka idiootti jättäisi tuet hyödyntämättä?
Minun äitini pelotteli, ettei kannata hakea toimeentulotukea, kun siellä joutuu kaikki kauppakuitit näyttämään ja selittelemään ostoksiaan yms. Myös opintolainaa kielsi hakemasta, koska "et ikinä selviäisi veloista".
Ensimmäisen opiskeluvuoden kesällä(olin 20 v), en ollut saanut kesätöitä ja opintotukeakaan en saanut kesällä. Äiti ilmoitti heti, että hän aikoo maksaa vuokran ja elämisen. Elämiseen hän jätti rahaa 100/kk ja sanoi, ettei se toimeentulotuki sen isompi olisi. Kesäkuussa meni ensin 60 euroa vakuutuslaskuun, joten elin kuun 40 eurolla ja kuun lopussa huijasin isältä 20 euroa (sanoin, että tarvitsen bussilippuun, mutta käytin ruokaan). Loppukesä samaan malliin. Sairastuin lopulta (masennus, laihduin ja hiuksia lähti tuppoina, huono hemoglobiini) ja muutin takaisin kotiin).
Nykyään olen itsenäistynyt ja opiskelen uutta alaa ja olen kesätöissäkin ollut ja opintolainaa nostanut. Yhtenä vuonna kun en saanut töitä, äiti ehdotti taas tuota samaa systeemiä "ettei tarvitse hävetä" toimeentulotuen hakemista...
Tottakai opetan. Se on yksi kansalaistaito. Jos opiskelee, hakee opintotukea, lainaa ja asumislisää. Yhteiskunta on kehittänyt ne tuet, koska on paljon yhteiskunnalle tuottavampaa kouluttaa ihmiset. Samoin kuin on haluttu tukea lapsiperheitä, jotta lapsia syntyisi.
Se, että jotkut ihmiset on siipeilijöitä, on tilastollinen tosiasia ollut aina, eikä sen tarvitse vaikuttaa muiden ihmisten toimiin. Täytyy laskea hävikkinä. En opeta lastani olemaan hävikki.
Kyllä Kelan kanssa pitää asioida, silloinhan sitä vasta tyhmiin tilanteisiin joutuisi, jos ei tietäisi mikä on asumistuki tai milloin saa toimeentulotukea ja milloin ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki opetan. 90-luvun laman aikaan ei itselläkään ollut kesätöitä opiskeluaikana ja toimeentulotuella elin. Tosin lapsella alkaa jo olla omaisuutta, eli tt-tukea tuskin ihan heti tulee saamaan.... mutta opintotuet ja asumistuki varmaan tulee hänelle kuulumaan.
Näin jälkeenpäin mietittynä kaksi tärkeintä asiaa mitä vanhempieni olisi pitänyt mulle opettaa:
1. Miten pärjätä tukiviidakossa
2. Miten saada naista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tosiasia, että ns sossuasiakkuus periytyy. Jos on jo kotoa saatu malli, että yhteiskunta elättää, niin näin myös eletään. Jos ei töihinmeno huvita, käytetään kaikki mahdolliset tuet hyväksi. Ja tämä ei koske oikeasti hädässä olevia vaan laiskureita, jotka eivät viitsi nähdä vaivaa oman elämänsä eteen.
Höpö höpö, kyllä köyhän perheen lapset on niitä kovimpia mammonankerääjiä. Katseleppa hieman ympärilles. Toinen asia on sitten se, että köyhyys lisääntyy sairailla ja sairaudet on yleensä periytyviä.
No, toimeentulotukea hän ei vielä tarvitse eikä ehkä tule koskaan tarvitsemaankaan, mutta totta kai opetan häntä hakemaan esim. opintotukea ja työttömyyskorvausta, jos niikseen tulee. Sitten kun on sen aika, niin osaa varmaan itse hakea kaikki perheeseen liittyvät tuet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen on törkeää. Nuoren tulee selvitä myös opinnoista ilman opintotukea. Jotkut vanhemmathan nostelevat ties mitä tukia ja sitten nuoret seuraavat perässä. Usein koko suku on tukien varassa eläjiä. Se on todella epäreilua muita ihmisiä kohtaan.
Tietenkin opetin. Minusta Suomen sosiaaliturvan perusperiaatteet kuuluvat ihan yleissivistykseen. Esikoinen on saanut vammaistukea syntymästään lähtien (synnynnäinen fyysinen vamma) ja aikuistuessaan joutui tietenkin hakemaan sitä itse. Samoin hän haki aikoinaan opintotukea ja niinä lyhyinä jaksoina, kun on ollut työttömänä, on hakenut työttömyyspäivärahaa. On myös ollut sairaslomalla, joten on osannut hakea sairaspäivärahaa. Toimeentulotukea ei ole tarvinnut, koska mulla on kyllä tarvittaessa varaa auttaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetin. Opetin myös sijoittamaan rahansa ja miettimään, kumpi on mukavampaa: tehdä itse töitä vai laittaa raha tekemään puolestaan. Asumistuki on käytännössä jokaisen opiskelijan etuoikeus, ei sitä pidä jättää ottamatta, vaikka olisi varakas (mutta ei ole liikaa tuloja). Melkein jokaiselle tulee eteen sairauspäiväraha, lääkekorvaukset ja asumistuki, tietenkin kannattaa opettaa lapsia yhteiskunnan tukia hakemaan.
En todellakaan!
Kannustan työntekoon ja omillaan pärjäämiseen.
Hyvin olemme onnistuneet: 3 vakituisessa työpaikassa ja kuopus 16v menossa 1. kesätyöhön.
Vasta sitten jos sairaus tai työttömyys vie toimeentulon nuo on ajankohtaisia. Mutta mitään lusmuilua en opeta. Ja omillaan on itsekin joutunut pärjäämään sairaudesta huolimatta. Eläkkerlle ei pääse eikä sairauslomaakaan meinaa saada
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan!
Kannustan työntekoon ja omillaan pärjäämiseen.
Hyvin olemme onnistuneet: 3 vakituisessa työpaikassa ja kuopus 16v menossa 1. kesätyöhön.
Vasta sitten jos sairaus tai työttömyys vie toimeentulon nuo on ajankohtaisia. Mutta mitään lusmuilua en opeta. Ja omillaan on itsekin joutunut pärjäämään sairaudesta huolimatta. Eläkkerlle ei pääse eikä sairauslomaakaan meinaa saada
OIkeastiko lapsesi eivät hakeneet opintotukea? Ei asumistukea? Ei lääkekorvauksia? Ei opiskelijalipulla matkustelua?
Miksi ihmeessä?
Koulussahan nuo opitaan, ettei tarvitse erikseen opettaa. Muistuttaisin heitä asiasta, jos huomaisin tukien tarvetta.
Lapsi ei ole vielä siinä iässä mutta jos yritykseni tehdä yhteiskuntakelpoinen kansalainen epäonnistuu esim. huonon työtilanteen tai muun elämäntilanteen vuoksi, niin kyllä opetan.