Missä vaiheessa huomasit lihoneesi
Kommentit (12)
Eniten huomasi siitä kun laittoi farkkuja jalkaan jotka aiemmin oli olleet lähes löysät niin yhtäkkiä ei saanut enää nappia kiinni lähimainkaan. Siinä sen tajusi konkreettisesti.
Kun housut ei enää pysynyt ylhäällä. Luulin, että se olisi ollut hoikkien ongelma.
Piti ostaa henkselit.
Siinä kohtaa, kun kivannäköiset pikkuhousut kaupan hyllyllä näyttikin kotona erilaisilta.
Aina siinä kohtaa kun vyö ei mahdu samaan reikään kun on mahtunut pääsääntöisesti koko aikuisiän. Yleensä niin käy kesäloman loppuessa ja palautuminen kestää kuukaudesta kahteen.
Käymällä vaa'alla ekaa kertaa vuosiin huomasin lihoneeni huomattavasti. Säikähdin lukemaa niin paljon, että päätin kiinnittää tarkempaa huomiota syömisiin, muutaman kuukauden päästä mittaus paljasti kuitenkin vain ehkä parin kilon laihtumisen. Mutta se ei kauaa kestänyt, sillä lihoin taas lisää, eikä lihomiselle näkynyt loppua, tuntui etten voi hallita asiaa. Sitten älysin lopettaa mielialalääkkeet, olin turhautunut painoasiassa enkä ajatellut koko asiaa, yhtäkkiä vain huomasin että oli lähtenyt ihan hitosti kiloja kuin taikaiskusta.
Käsittämätöntä kyllä, huomasin sen vasta kun painoin jo 70 kg, kun olin nuorena painanut noin 50 kg. Olin ajatellut ulkonäön muuttumisen johtuvan iän tulemisesta vaan. Jossain vaiheessa vaatekaupassa tuli pysähdys. Koko 42 ei mahtunut takista päälle, jouduin pyytämään sovitukseen 44. Ajattelin, että on se kumma kun nykyään vaatteet tehdään pojankroppaisille ruipeloille, ei naisen vartalolle. Siinä vaiheessa iski ymmärrys: hetkinen, entä jos ei olekaan kyse siitä, entä jos olen lihonut paljon! Ja niin se oli, että parikymmentä kiloa oli huomaamatta tullut vuosien varrella (ikävuodet 20-33).
Siitä asti onkin sitten ollut jojoilua. Laihdutin ensin 52 kiloon Painonvartijoiden opein. Lihoin takaisin, pohjaton nälkä oli kuurin jälkeen. Sittemmin on koitettu karppausta, Cambridgea ja ties mitä, mutta aina sama juttu, pikavauhtia kilot takaisin kuurin jälkeen. Ja pohjaton nälkä pahenee joka kerrasta ja syömisen kontrollikyky huononee.
Viime vuonna lihoin masennuksen sivuvaikutuksena. Huomasin siitä kun polvi alkoi reistata, lisäksi kävin vaa'alla useamman kuukauden tauon jälkeen. Olen saanut kilot pois tämän vuoden puolella. Olen edelleen masentunut, mutta en jaksanut odotella mitään ihmeparantumista. Jos on muutenkin kurja olo, ei sitä dieetti paljon pahemmaksi tee.
Mä huomaan sen aina siitä, että vaaka näyttää enemmän kuin 55 kiloa. Silloin teen aina muutoksen ruokavalioon.
Onneksi en ole huomannut. Pidän huolen että niin ei käy.
Nyt kesällä olen päinvastoin laihtunut ja olen iloinen siitä. Haluan olla hoikka ja rasvaton, se on minun valintani eikä minua liikuta tippaakaan mitä jotkut "miehet" siitä tykkää! Elän itselleni ja omaa elämääni ja oman näköistäni elämää. Kenelle se ei sovi painukoot hiiteen.
Siis kun menin vaa'aööe pitkästä aikaa. Ja joo, mul oli salijäsenyys, mut aloin sit kans käymään siellä.