Miten ihmeessä toiset löytää heti uuden kumppanin?
Kaveri erosi samoihin aikoihin kun minä ja kaksi mun jälkeen.. ja tadaa! Kaikilla on uudet kumppanit.
Iloinen heidän puolestaan kyllä mutta ottaa päähän olla tämmöinen hylkiö, taas kesä menee yksin. Ärsyttäääää!
Kommentit (20)
Onnittele itseäsi ap että olet tervejärkinen etkä hyppää suhteesta toiseen käsittelemättä eroa...
Vierailija kirjoitti:
Onnittele itseäsi ap että olet tervejärkinen etkä hyppää suhteesta toiseen käsittelemättä eroa...
Kyllä 1,5v jälkeen jo kaipaisi jotain.
Oon myös seurannut ja tullut tulokseen, et osa on vaan näitä ihmisiä, jotka hyppää parissa VIIKOSSA uuteen suhteeseen. Vaikka takana vuosien (!) suhde. Pelkäävätkö niin paljon olla yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnittele itseäsi ap että olet tervejärkinen etkä hyppää suhteesta toiseen käsittelemättä eroa...
Kyllä 1,5v jälkeen jo kaipaisi jotain.
Itse vasta tekemässä eroa mutta jos kaipaat laastaria etkä ole mies ja asut 50km säteellä Helsingistä niin voin tulla panemaan. Ihan sama miltä näytät tai minkä ikäinen olet :3
Vierailija kirjoitti:
Oon myös seurannut ja tullut tulokseen, et osa on vaan näitä ihmisiä, jotka hyppää parissa VIIKOSSA uuteen suhteeseen. Vaikka takana vuosien (!) suhde. Pelkäävätkö niin paljon olla yksin?
Tuo on totta myös..
Vierailija kirjoitti:
Oon myös seurannut ja tullut tulokseen, et osa on vaan näitä ihmisiä, jotka hyppää parissa VIIKOSSA uuteen suhteeseen. Vaikka takana vuosien (!) suhde. Pelkäävätkö niin paljon olla yksin?
Mulla on viimeisen ja sitä edellisen suhteen välissä 22 tuntia "sinkkuaikaa". Hyvä tyyppi sattui kohdalle, olisiko pitänyt sanoa että palaa puolen vuoden päästä asiaan, kun mun täytyy nyt surra edellistä suhdetta ensin? :D
Ehkä he ovat realisteja? Biologinen kello tikittää armottomasti ja jos tahtoo esim. ehtiä saamaan lapsia, on toimittava? Voihan sitä sulatella eroaan uuden suhteen taustalla.
On luksusta ehtiä surra vaikka viisi vuotta tai lopun elämäänsä! Ihmisillä voi ola todella tärkeitä tavoitteita elämälleen, joiden ei tahdo antaa väistyä surun tieltä, sillä se se vasta olisikin tragedia, jos ei ehtisi yhtään mitään itselleen tärkeää saada aikaiseksi, koska ero.
Ehkä se on vaan älytöntä tuuria että löytyy uusi hyvä niin nopeasti. Mäkin ajattelin viimeisimmän eroni jälkeen, etten vuosiin halua seurustella. Mutta sitten vaan elämääni tuli niin ihana tyyppi, että vaikka aluksi kuinka yritin vastustella niin kuuluttiin yhteen.
Otat läskin risupartaisen rillipään.
Yhden tutun mies häippäs 15 aviovuoden jälkeen
Akka otti kahdessa viikossa tommosen panokaverikseen..
Siitä vaan RIMA JA HOUSUT ALAS
Kannattaa mennä heti eron jälkeen suhteeseen vaikkei kestäisikään . Mitä kauemmin on sinkkuna niin sen vaikeampaa enää aloittaa suhdetta. Ei enää kelpaa kuka tahansa ja tulee kyynisemmäksi. Erostani on kolme vuotta. Haluaisin suhteen mutta silti se pelottaa, en pysty. Eron jälkeen oli laastarisuhde jonka kanssa olisin halunnut enemmän mutta hän ei minun kanssani. Nykyään pelkään ihastumista enkä kovin helposti enää suostu treffipyyntöihin. Se laastarisuhde on on vieläkin mielessä... ex ei kiinnosta pätkääkään.
Käyttäjä34710 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnittele itseäsi ap että olet tervejärkinen etkä hyppää suhteesta toiseen käsittelemättä eroa...
Kyllä 1,5v jälkeen jo kaipaisi jotain.
Itse vasta tekemässä eroa mutta jos kaipaat laastaria etkä ole mies ja asut 50km säteellä Helsingistä niin voin tulla panemaan. Ihan sama miltä näytät tai minkä ikäinen olet :3
Otat läskin risupartaisen rillipään.
Yhden tutun mies häippäs 15 aviovuoden jälkeen
Akka otti kahdessa viikossa tommosen panokaverikseen..
Siitä vaan RIMA JA HOUSUT ALAS
Suurin osa ottaa paniikissa vaan jonkun, koska pelkää yksinoloa. Sitten on heitä, jotka voisivat aivan hyvin ollakin yksin mutta elämä johdattaa eteen (tai on jo johdattanut edellisen suhteen aikana) sen yhden, jota ilman ei vaan halua elää..
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se on vaan älytöntä tuuria että löytyy uusi hyvä niin nopeasti. Mäkin ajattelin viimeisimmän eroni jälkeen, etten vuosiin halua seurustella. Mutta sitten vaan elämääni tuli niin ihana tyyppi, että vaikka aluksi kuinka yritin vastustella niin kuuluttiin yhteen.
Tuokin ihmeellistä. Kaikki ne jotka julistaa että eivät halua mitään, pariutuvat nopeasti. Mutta ne jotka toivoisivat rakkautta kurjan suhteen jälkeen, eivät sitä löydä. Tai ehkä se paistaa läpi ja kukaan ei siksikään halua.
Vierailija kirjoitti:
Oon myös seurannut ja tullut tulokseen, et osa on vaan näitä ihmisiä, jotka hyppää parissa VIIKOSSA uuteen suhteeseen. Vaikka takana vuosien (!) suhde. Pelkäävätkö niin paljon olla yksin?
Minun pikkuveljeni on tuollainen. Hän alotti seurustelun 15 vuotiaana ja siitä päivästä 41 ikävuoteen on sinkkuna varmaan ollut yhteensä kuukauden. Nyt 10 vuoden suhde kun päätty, niin ajattelin että hän pohtii nyt vanhempana eron syitä ja on hetken yksin. Pyysin häntä jos menis syömään ja ajttelin, että hän on romuna jne. Kysyin sitten, että mites toi ero että varmaan tuntuu raskaalta ja jos tarvit tukea niin et ole yksin. Veli oli suu auki että mitä helvettiä sä selität. Oon tavannut uuden. Eli ei se edelleekään jäää vatvomaan edellisiä suhteita. Ei näköjään paina mieltä 10 vuoden kun menee poikki.
Helposti löytää jos kuka vaan kelpaa. Jos oikeesti hakee sellasta "jalat alta"-fiiliksen tuovaa tyyppiä huomaa ettei niitä joka nurkan takaa vastaan kävele.
Ei ole mitään oikeaa aikaväliä mitä kuuluu pitää edellisen suhteen jälkeen. En voinut sille mitään, että sielunkumppanini käveli vastaan vain puolisen vuotta sen jälkeen kun lähdin 6 vuoden suhteesta. Tajusin aika äkkiä etten ole koskaan tuntenut yhtä syvää ja merkittävää yhteyttä toiseen ihmiseen kuin tähän uuteen tyyppiin joka pelmahti elämääni. En ole koskaan rakastunut yhtä nopeasti ja yhtä täysillä. Elämäni rakkaus olisi mennyt sivu suun, jos olisin sanonut ei koska "kuuluu odottaa pidempään pitkän suhteen jälkeen".
Ja tekee lapsia lisää. Ehkä se on niin että kun ihminen on vain onnellinen niin se on tärkeintä, mutta toisaalta taas uskon että mitä enemmän ihmiset sitovat itseään toisiinsa sitä todennäköisempää on eroo.
Joillakin tuo tosiaan tuntuu käyvän aina, mutta on se itsellekin kerran sattunut kohdalle. Satuin vaan törmäämään sopivaan ihmiseen 3 kk sen jälkeen kun edellinen suhde oli loppunut, ja sille tielle jäin. Aiemmin oli mennyt useampi vuosikin suhteiden välissä.
Vierailija kirjoitti:
Ja tekee lapsia lisää. Ehkä se on niin että kun ihminen on vain onnellinen niin se on tärkeintä, mutta toisaalta taas uskon että mitä enemmän ihmiset sitovat itseään toisiinsa sitä todennäköisempää on eroo.
Antteksi siis sitouutumisestahan ei ole kyse vaan sitoutuminenn perheeseen on tietysti tärkeäää mutta ripustautuuminen ja homehtumineen yhdessä pienessä ahtaassa tilassa.
Oon ihmetellyt samaa. Kaverillakin varmaan 50 juttua, jos kaikki lasketaan eikä mulla yhtään