Ihmiset, jotka tahtovat tarkoituksella aiheuttaa toisissa hämmennystä. Miten suhtautua?
Miten sinä suhtaudut tällaisiin ihmisiin? Vältteletkö? Yritätkö vastata samalla mitalla?
Kommentit (25)
Olen niin kuin en huomaisikaan, koska lapsellista huomionhakuahan se on.
Vierailija kirjoitti:
Olen niin kuin en huomaisikaan, koska lapsellista huomionhakuahan se on.
Niin on. Mutta mitä tehdä, jos tällainen toimintatapa on omassa suvussa se normaali?
Laittaisitko jonkun esimerkin tilanteesta, ja siitä miten ihminen on käyttänyt silloin, kun tulkitset hänen tarkoituksella aiheuttaneen hämmenystä.
Pitäisi suhtautua vakavasti koska se on täysin tahallista idiotismiä missä krematoriossa voi tehdä jatkoa!
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä suhtaudut tällaisiin ihmisiin? Vältteletkö? Yritätkö vastata samalla mitalla?
Suhtaudun negatiivisesti. Yritän vältellä parhaani mukaan. En ole yrittänyt ikinä vastata millään samalla mitalla.
Kaikkien pitäisi olla kaikista asioista samaa mieltä, ettei tule hämmennyksiä. Silloin maailma olisi turvallinen ja lämmin paikka elää.
Koska juttu on yleensä lapsellista ja yläkoulun opena törmään siihen töissä riittämiin niin suhtaudun tällaisiin ihmisiin keskenkasvuisina, joilla on elämän harjoittelu vielä kesken. Tiedän yhden tyypin, joka osaa tehdä tämän tyylillä ja tiedän, että hän haluaa herättää keskustelua tärkeistä aiheista näillä kommenteillaan eli hänen tapauksessaan voin lähteäkin keskustelemaan tästä jutusta. Tämän toteutus eroaa kuitenkin merkittävästi noista yläkouluikäisten ja muuten lapsellisten henkilöiden heitoista.
Pienet lapset ovat tällaisia. Kun en viitsi tosissani suuttua muiden lapsille, saatan vain järkyttyä, jolloin lapsi tekee veikeästi hihittäen saman uudestaan, kuten vaikkapa kaapin sisällön purkamisen lattialle. Järkyttymiseni on varmaan niin hauska ilme, että haluavat nähdä sen uudestaan?
Muutkin ihmiset monesti vain kepeästi naurahtavat puheelleen tai toiminnalleen, kun järkytyn siitä.
Jotkut ihmiset vaikuttavat olevan suorastaan ylpeitä, kun pelkästään järkytyn mutten näytä samalla vihaiselta tai kyllästyneeltä. Pitää varmaan lakata järkyttymästä ja vaihtaa kasvoilleen epämiellyttävämpi ilme. Ehkä sitten ymmärtävät, etteivät ne asiat ole ylpeyden paikka. Esim. ylinopeudella ajo on sellainen asia, josta silmäni menevät pyöreiksi, mutta kuski vain nauraa. Enkö osaa järkyttyä oikein? Näytänkö siltä, että pelleilen?
Vierailija kirjoitti:
Pienet lapset ovat tällaisia. Kun en viitsi tosissani suuttua muiden lapsille, saatan vain järkyttyä, jolloin lapsi tekee veikeästi hihittäen saman uudestaan, kuten vaikkapa kaapin sisällön purkamisen lattialle. Järkyttymiseni on varmaan niin hauska ilme, että haluavat nähdä sen uudestaan?
Muutkin ihmiset monesti vain kepeästi naurahtavat puheelleen tai toiminnalleen, kun järkytyn siitä.
Jotkut ihmiset vaikuttavat olevan suorastaan ylpeitä, kun pelkästään järkytyn mutten näytä samalla vihaiselta tai kyllästyneeltä. Pitää varmaan lakata järkyttymästä ja vaihtaa kasvoilleen epämiellyttävämpi ilme. Ehkä sitten ymmärtävät, etteivät ne asiat ole ylpeyden paikka. Esim. ylinopeudella ajo on sellainen asia, josta silmäni menevät pyöreiksi, mutta kuski vain nauraa. Enkö osaa järkyttyä oikein? Näytänkö siltä, että pelleilen?
Miksi luulet että kyse olisi sinusta, jos joku käyttäytyy kusipää tavoin? Yleensä selitys tällaiselle käytökselle on se, että hän on kusipää.
Vierailija kirjoitti:
Laittaisitko jonkun esimerkin tilanteesta, ja siitä miten ihminen on käyttänyt silloin, kun tulkitset hänen tarkoituksella aiheuttaneen hämmenystä.
Henkilö esittelee erittäin omituisia ideoitaan eri aiheista ja naureskelee sille, että muut ovat selvästi hämmentyneitä keskustelun etenemisestä tähän suuntaan (tyyliin koirankakkaongelmasta päästään näppärästi eroon ampumalla kaikki koirat). Juttu jatkuu ja jatkuu samaan tapaan vaikkei kukaan osoita pitävänsä sitä millään tavalla hauskana tai viihdyttävänä edes sarkastisessa mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet lapset ovat tällaisia. Kun en viitsi tosissani suuttua muiden lapsille, saatan vain järkyttyä, jolloin lapsi tekee veikeästi hihittäen saman uudestaan, kuten vaikkapa kaapin sisällön purkamisen lattialle. Järkyttymiseni on varmaan niin hauska ilme, että haluavat nähdä sen uudestaan?
Muutkin ihmiset monesti vain kepeästi naurahtavat puheelleen tai toiminnalleen, kun järkytyn siitä.
Jotkut ihmiset vaikuttavat olevan suorastaan ylpeitä, kun pelkästään järkytyn mutten näytä samalla vihaiselta tai kyllästyneeltä. Pitää varmaan lakata järkyttymästä ja vaihtaa kasvoilleen epämiellyttävämpi ilme. Ehkä sitten ymmärtävät, etteivät ne asiat ole ylpeyden paikka. Esim. ylinopeudella ajo on sellainen asia, josta silmäni menevät pyöreiksi, mutta kuski vain nauraa. Enkö osaa järkyttyä oikein? Näytänkö siltä, että pelleilen?
Miksi luulet että kyse olisi sinusta, jos joku käyttäytyy kusipää tavoin? Yleensä selitys tällaiselle käytökselle on se, että hän on kusipää.
Miksi "kusipääkin" käyttäytyy noin kun järkytyn, mutta ei silloin kun osoitan vihastumista tai tympiintymistä? Jos annan palautetta vakavasti, toinen saattaa jättää kritiikin huomiotta ja suuttuu, mutta jos järkytyn, häntä huvittaa koko asia eli hän nauttii siitä. Ihan kuin järkytykseni olisi sama asia kuin kannustava selkään taputtelu, että niin sitä pitää. Haluaisin tulla ns. kusipäidenkin kanssa tilanteen niin vaatiessa toimeen, joten miten heidän käytökseensä pitäisi suhtautua, jotta vastareaktio ei olisi joko ylpeys tai suuttuminen, kun ei voi järkyttyä eikä aina sanoa vakavastikaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet lapset ovat tällaisia. Kun en viitsi tosissani suuttua muiden lapsille, saatan vain järkyttyä, jolloin lapsi tekee veikeästi hihittäen saman uudestaan, kuten vaikkapa kaapin sisällön purkamisen lattialle. Järkyttymiseni on varmaan niin hauska ilme, että haluavat nähdä sen uudestaan?
Muutkin ihmiset monesti vain kepeästi naurahtavat puheelleen tai toiminnalleen, kun järkytyn siitä.
Jotkut ihmiset vaikuttavat olevan suorastaan ylpeitä, kun pelkästään järkytyn mutten näytä samalla vihaiselta tai kyllästyneeltä. Pitää varmaan lakata järkyttymästä ja vaihtaa kasvoilleen epämiellyttävämpi ilme. Ehkä sitten ymmärtävät, etteivät ne asiat ole ylpeyden paikka. Esim. ylinopeudella ajo on sellainen asia, josta silmäni menevät pyöreiksi, mutta kuski vain nauraa. Enkö osaa järkyttyä oikein? Näytänkö siltä, että pelleilen?
Miksi luulet että kyse olisi sinusta, jos joku käyttäytyy kusipää tavoin? Yleensä selitys tällaiselle käytökselle on se, että hän on kusipää.
Miksi "kusipääkin" käyttäytyy noin kun järkytyn, mutta ei silloin kun osoitan vihastumista tai tympiintymistä? Jos annan palautetta vakavasti, toinen saattaa jättää kritiikin huomiotta ja suuttuu, mutta jos järkytyn, häntä huvittaa koko asia eli hän nauttii siitä. Ihan kuin järkytykseni olisi sama asia kuin kannustava selkään taputtelu, että niin sitä pitää. Haluaisin tulla ns. kusipäidenkin kanssa tilanteen niin vaatiessa toimeen, joten miten heidän käytökseensä pitäisi suhtautua, jotta vastareaktio ei olisi joko ylpeys tai suuttuminen, kun ei voi järkyttyä eikä aina sanoa vakavastikaan?
Voin kokemuksesta sanoa, että ihmissuhde tuollaisten ihmisten kanssa toimii vain niin kauan, kuin mennään kaikessa heidän ehdoillaan. Suosittelen ottamaan etäisyyttä mikäli se vain suinkin on mahdollista.
Vihaan vihaan vihaan. Maailman lapsellisinta. Siis en voi edes kuvitella, miten saisin omat aivoni vinksautettua sillä tavalla, että ainut antini sosiaalisessa kohtaamisessa olisi aiheuttaa "hämmennystä" toisessa ja metsästää jotain "reaktiota". No ehkä joku koulukiusaaja ajattelee noin. Kyllä mulla on ihan muut pyrkimykset mielessä, ja saan kiksit terveemmistä asioista.
Juu, en arvosta enkä kaipaa seuraansa. Saa jäädä omaan arvoonsa. Leikkimään suurta ja mahtavaa manipuloijaa.
Hämmennys herättää. Tyytymättömyys kehittää.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien pitäisi olla kaikista asioista samaa mieltä, ettei tule hämmennyksiä. Silloin maailma olisi turvallinen ja lämmin paikka elää.
Mutta jos kaikki ovat asioista samaa mieltä,ei koskaan voida huomata mahdollisia kumpuavia epäkohtia yhteiskunnassa joihin tulisi puuttua. Esim. Valkoisten ja mustien ihmisten segregaatio Etelä-Afrikassa ja USA:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan vihaan vihaan. Maailman lapsellisinta. Siis en voi edes kuvitella, miten saisin omat aivoni vinksautettua sillä tavalla, että ainut antini sosiaalisessa kohtaamisessa olisi aiheuttaa "hämmennystä" toisessa ja metsästää jotain "reaktiota". No ehkä joku koulukiusaaja ajattelee noin. Kyllä mulla on ihan muut pyrkimykset mielessä, ja saan kiksit terveemmistä asioista.
Juu, en arvosta enkä kaipaa seuraansa. Saa jäädä omaan arvoonsa. Leikkimään suurta ja mahtavaa manipuloijaa.
Kuulostat fiksulta ihmiseltä!
Motivaatio Banaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien pitäisi olla kaikista asioista samaa mieltä, ettei tule hämmennyksiä. Silloin maailma olisi turvallinen ja lämmin paikka elää.
Mutta jos kaikki ovat asioista samaa mieltä,ei koskaan voida huomata mahdollisia kumpuavia epäkohtia yhteiskunnassa joihin tulisi puuttua. Esim. Valkoisten ja mustien ihmisten segregaatio Etelä-Afrikassa ja USA:ssa.
Tämä on totta, mutta tämä on aivan eri juttu kuin mitä aloituksessa käsiteltiin.
Ina Mikkola tai piilokamera. Tai ne dorkat tuutsonit. Ekaa välttelen ja kahta jälkimmäistäki välttelisin jos ois törmäämisvaara.
Vierailija kirjoitti:
Hämmennys herättää. Tyytymättömyys kehittää.
Taidat tykätä trollaamisesta? Kiva saada reaktioita? Kotona ei huomioitu tarpeeksi, kun olit lapsi ja yrität nyt kompensoida?
Häh? Välttelen.