Mikä teki prinsessa Dianasta karismaattisen?

Empatiakyky ja rohkeus.

Samaa ihmetellyt myös.

Karismaattisuutta ei voi tarkoin määritellä. Joku ihminen astuu huoneeseen ja pelkällä olemuksellaan ottaa tilan haltuun. Se on karismaattisuutta. Ei esim. kävele arkaillen seiniä pitkin..., jos ymmärrät.

Varmaankin se, miten hän kohtasi tapaamansa ihmiset.

Hiukan itseäni ihmetyttää se, miten edelleen Dianaa palvotaan. Ennenaikainen kuolema teki hänestä kuolemattoman, legendan. Minkälainen julkisuuskuva hänellä mahtaisi olla, jos vielä eläisi, ja mikä olisi hänen roolinsa Englannin kuningashuoneessa?

Kasvaminen, sekä tyylillisesti että ihmisenä.

Ihmisenä ujosta, epävarmasta, ilmeisesti aika hankalastakin nuoresta naisesta vahvemmaksi ja viisaammaksi, oman paikkansa löytäneeksi ihmiseksi.

Tyylillisesti stylistien pukemasta nukesta vahvasti oman tyylinsä tunteneeksi muoti-ikoniksi (vaikka toki tässäkin ovat stylistit olleet mukana).

Avoimelta näyttävä salaperäisyys ja hyvä mediayhtyeistyö.

Dianahan muistetaan sydänten kuningattarena, joka tv-kuvissa halaili aidspotilaita, kosketteli väkijoukkoja  ja käveli miinakentillä pristiineissä designer-vaatteissa. Hän näytti aina hyvältä ja ystävälliseltä (paitsi aviomiehensä kanssa ihan alkuaikojen jälkeen otetuissa kuvissa) ja "ihmisiä lähestyvältä". Toisaalta hän ei koskaan sanonut mitään millä olisi mitään sisältöä, ei esitellyt omia ajatuksiaan, kokemuksiaan tai ajatuksiaan (paitsi sen että meitä oli tässä avioliitossa kolme joten oli vähän tungosta). Toisin sanoen hän ei koskaan antanut mitään todellisesta itsestään, vain sen ulkokuoren ja halailukuvat. Kun mitkään sanat eivät estäneet, ihmiset saattoivat kuviin peilata juuri sen, mitä halusivat hänessä nähdä. Jokainen juuri sen, mistä piti. Tästä se karisma tuli. Myös sisäinen kauneus on katsojan silmässä!

Nykyäänhän someaikana tuollainen mediakuvan hallinta on vaikeampaa. Dianan aikana media oli julma, mutta kuitenkin vielä jotenkin hallittavissa. 

Ei ainakaan se korppikotka naama.

Ehkä se perus; laiha ja rikas, eihän siihen muuta tarvitse?

Jos totta puhutaan, itse en koskaan oikein tajunnut Dianan karismaa. Siis ei minua itseäni säväyttänyt mitenkään erityisesti. Mutta selvästi hänessä oli tietysti jotain, kun niin monet ihmiset häntä ihailivat. Ei vain sattunut minuun iskemään.

Mielestäni herkkä hymy ja punastelu.

Kosketti ihmisiä, sillä oli joku taito avata ihmisten sydän kun oli niiden kanssa, jotain perin maagista siinä oli, onneksi sen pojat on perineet taidon olla tavallisten ihmisten kanssa luontevasti ja ovat myös erittäin empatiakykyisiä, varsinkin William, muistuttaa kovasti Dianaa luonteeltaan ja myös ulkonäöltään.

Minusta Diana ei ollut erityisen karismaattinen. Tämä ei tarkoita, etten arvostaisi hänen muistoaan, hyväntekeväisyyttään ja ihmisläheisyyttään.

Kohtalo. Jotenkin se hänen oma surunsa (vanhempien avioero, oma kulissi-avioliitto) heijastui siihen, miten hän osasi kohdata vaikeuksissa olevia ihmisiä. Piti avoimesti lapsistaan, mikä on Englannissa harvinaista. Sydänten prinsessa.

Pitkä, hoikka, rikas, hillitty. Ei siihen sen kummempaa tarvita.

Olen aina pitänyt Dianasta. En kuitenkaan ole pitänyt häntä varsinaisesti karismaattisena. Enemmänkin empaattisena ja rohkeana omalla tavallaan. Diana oli huono pitämään puheita, hän luki ne suoraan paperista epäluonnollisella äänellä, ja pälyili aina välillä ympärilleen epävarmana. Mielestäni karismaattinen ihminen on itsevarma, varma omasta viehätysvoimastaan.

Diana muuttui minun mielestäni paljon kauniimmaksi avioeronsa jälkeen. Silloin hän sai vihdoin ruveta hengittämään. Onneksi Dianan pojat ovat oppineet vanhempiensa virheistä, ja ovat valinneet vaimot oman mielensä mukaan, eikä niistä tytöistä jotka on kasvatettu rikkaiden miesten puolisoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos totta puhutaan, itse en koskaan oikein tajunnut Dianan karismaa. Siis ei minua itseäni säväyttänyt mitenkään erityisesti. Mutta selvästi hänessä oli tietysti jotain, kun niin monet ihmiset häntä ihailivat. Ei vain sattunut minuun iskemään.

Sama.

Jännä että ei avioliittonsa toiminut yhtään vaikka vaikutti tulevan hyvin toimeen ihmisten kanssa ja olevan helposti lähestyttävä. Parisuhteeseen hän kai oli vielä hiukan kypsymätön. Kai se vika oli Charlesissakin. Tai ehkä suurin syy Ellussa joka junaili tuon avioliiton niin vanhanaikaiseen tyyliin eikä välittänyt poikansa sydämestä vaan ajatteli hovin imagoa.

Valitettavasti kuolema teki hänestä karismaattisen. Monet inhosivat hänen uutta miestä, elämäntyyliä ja muita kuvioita mutta kuoleman jälkeen hänet on muistettu vain kilttinä Prinssi Charlesin häkkilintuna, joka ei enää pysty pilaamaan kuningashuoneen mainetta.